Vertaisauditoinnin tavoitteena on vahvistaa sivistystoimen johdon, päiväkotien ja koulujen johdon ja opetus- ja kasvatushenkilöstön systeemistä vuorovaikutusta ja pedagogiikan analytiikkaa kehittämistyössä.
Sisältö
Millaiseen paikalliseen tietoon koulujen ja päiväkotien kehittäminen alueellasi perustuu? Kerätäänkö arviointitietoa monella eri menetelmällä? Saavutetaanko syvällistä ja vaikuttavaa arviointitietoa? Onko perusopetuksen kehitys edennyt opetussuunnitelman uudistuksen tavoitteiden suuntaan? Onko varhaiskasvatuksen suunnitelmien tavoitteet muuttuneet toiminnaksi? Mihin kehittämistoimiin juuri nyt kannattaisi keskittyä?
Näihin kysymyksiin on löydetty vastauksia OPPIVA-verkoston alaisuudessa tehdyllä vertaisauditoinnilla. Koronapandemia keskeytti ja hidasti käynnissä olleen vertaisauditointijakson, mutta nyt olemme vapautuneet rajoituksista ja syksylle 2022 sekä vuodelle 2023 otetaan uutta vauhtia.
Vertaisauditoinnin taustaa
Vertaisauditoinnin juuret ovat Oppimisen Pohjantähti -hankkeessa vuonna 2017. Silloin hanke antoi Hannu Laukkaselle ja Peter Johnsonille tehtäväksi luoda NPDL:n[1] ideoiden pohjalta suomalainen malli peruskoulujen auditoinnista.
Vertaisauditoinnin mallia myös pilotoitiin neljän kaupungin peruskouluissa. Ensimmäisen pilotoinnin (2017) havainnot ja annetut kehittämissuositukset osoittivat auditoinnin hyödyllisyyden käytännössä. Osallistuneet koulut ja vertaisauditoijat kokivat pilotoidun mallin onnistuneeksi ja mielenkiintoiseksi. Myös teoreettinen tausta (NPDL[2], CAT [3]) onnistuttiin muokkaamaan suomalaiseen toimintakulttuuriin sopivaksi. Hankkeen päätteeksi julkaistiin auditoinnin käsikirja, joka on työkalu syväoppimisen vertaisauditointiin. Mallin kehittämistä jatkettu osallistujilta ja asiantuntijoilta saadun palautteen pohjalta[4].
Koska Opetushallitus ei rahoittanut OPPIVA-verkostossa tehtävää vertaisauditointia, osallistuneet kunnat päättivät kattaa sen kustannukset omassa kunnassa. OPPIVA-verkoston neljän kaupungin kanssa sovittiin vertaisauditoinnin aloittamisesta keväällä 2020. Käytössä oli uudistettu vertaisauditoinnin malli. Se tähtää aiempaa syvällisempään analyysiin, osallistujille helpompaan prosessiin ja nopeampaan raportointiin.
Maaliskuun 2020 alussa järjestettiin aloitusseminaari, jossa neljän kaupungin osallistuneet koulut ja päiväkodit tapasivat ja verkostoituivat. Ensimmäisen vaiheen kyselyä aloitettiin pienryhmissä, ja seminaarissa vallitsi mukava ilmapiiri. ”Juuri tällaisiin asioihin pitäisi keskittyä”, sanottiin monessa ryhmässä, kun vastaaminen HowSpacen sivuille alkoi. Vertaisauditoinnin käynnit alkoivat päiväkodeissa, kunnes maaliskuun puolivälissä aikataulu meni jäihin koronapandemian rajoitusten tullessa voimaan kouluihin ja päiväkoteihin.
Vuonna 2020 alkanut vertaisauditoinnin ensimmäinen aalto OPPIVA-verkostossa sai odottaa pandemiarahoituksista vapautumista. Syksyllä 2021 tehtiin loput päiväkotien auditointikäynneistä, ja raportointi niille ja kaupunkien varhaiskasvatuspalvelujen johdolle saatettiin loppuun vuoden 2022 alussa. Osallistuvat peruskoulut tulevat mukaan syyslukukauden 2022 aikana, ja niiden raportointi eli keskeiset havainnot, kehittävät kysymykset ja kehittämissuositukset ajoittunevat vuoden 2023 alkuun.
Joka tapauksessa vertaisauditoinnin aikana osallistuneet vertaisauditoijat samoin kuin mukana olleet varhaiskasvatuksen asiantuntijat saivat tuntuman uudenlaiseen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.
Vertaisauditoinnin tavoitteena on vahvistaa sivistystoimen johdon, päiväkotien ja koulujen johdon ja opetus- ja kasvatushenkilöstön systeemistä vuorovaikutusta ja pedagogiikan analytiikkaa kehittämistyössä. Auditoinnin kokoavana teemana on oppimisen muutos vuosina 2016–2020 perusopetuksen OPS-perusteiden (2014) ja varhaiskasvatuksen VASU-perusteiden (2018) pohjalta. Vertaisauditoinnissa on kaksi yhteistä teemaa ja yksi teema, joka toteutetaan kaupunkikohtaisen valinnan perusteella.
Vertaisauditointimallin kehittely lukiokoulutuksen auditointiin on myös aloitettu ja pilotointi on tulossa vuonna 2023, jos mitkään kriisit eivät hidasta tai estä sitä.
Yhteiset teemat ovat oppimiskäsitys ja laaja-alaisen osaamisen merkitys oppimisessa. Oppimiskäsityshän on sekä opetussuunnitelman keskeinen ydin että opettajien pedagogista ajattelua ja toimintaa ohjaava kompassi. Laaja-alainen osaaminen on opetussuunnitelmiin otettu käsite, jonka tarkoituksena on eheyttää oppiainejakoisia sisältöjä oppimiskokonaisuuksiksi ja tulevaisuudessa tarvittaviksi taidoiksi.
Vertaisauditointi pähkinänkuoressa
Auditointi on organisaation tai jonkin osa-alueen toiminnan arviointia. Valittua kohdetta arvioidaan monimenetelmäisesti ja syvällisesti. Vertaisauditoinnissa auditoijat ovat kohdeyhteisön henkilöstön kannalta kollegoita, mutta työskentelevät eri organisaatiossa ja tässä tapauksessa ovat jostakin toisesta OPPIVA-verkoston kunnasta.
Auditoinnin päätteeksi annetaan kootun aineiston pohjalta kehittämissuosituksia ja kehittäviä kysymyksiä, jotka innostavat kehittämään edelleen toimintaa ja palvelujen laatua.
Tavoitteena on, että arvioinnin ja kehittämisen sykli toimii entistä paremmin, mikä puolestaan edistää kaikkien onnistumista tehtävässään, ja yhdessä asetetut tavoitteet saavutetaan helpommin.
OPPIVA-verkoston vertaisauditointeihin voivat osallistua verkoston jäsenkunnat. Tavoitteena on myös se, että verkoston sisällä syntyy uusia ammatillisia yhteistyösuhteita ja että kokemuksia ja ideoita jaetaan kollegojen kesken. Verkoston toiminta on monipuolisempaa ja vuorovaikutteisempaa.
OPPIVA-verkostossa on tarkoituksena levittää vertaisauditointia opetuksen muutoksen kiihdyttimenä, ja entistä laajempi joukko perehdytetään vertaisauditoinnin malliin, periaatteisiin, etiikkaan ja koherenssin edistämiseen. Tulevaisuudessa verkoston sisällä on yhä enemmän osaajia, jotka voivat toimia vertaisauditoinnin järjestelijöinä, vertaisauditoijina ja raportoijina.
Mitä uutta OPPIVA-vertaisauditointi tarjoaa?
Yleensä toiminnan arviointi tai auditointi herättää kielteisiä ajatuksia tai käsityksiä ihmisten mieleen. Onko kysymys tarkastustoiminnasta? Miten tuloksia levitellään? Aiheuttaako se minulle lisätyötä? Onko pakko?
Ensinnäkin vertaisauditointiin mukaan lähteminen on jokaisen OPPIVA-verkoston kunnan opetus- tai varhaiskasvatuspalvelujen oma, vapaaehtoinen päätös. Kysymys on siitä, halutaanko nykyistä toiminnan arviointia täydentää uudella syvällisemmällä yksikkökohtaisella tiedolla. Vertaisauditointi on arviointimuotona niin perusteellinen, että sitä ei kannata samassa yksikössä toteuttaa kuin esimerkiksi 3-5 vuoden välein. Myös kunnan kaikkia koulu- tai päiväkotiyksikköjä ei ole tarkoitus ottaa mukaan auditointiin, vaan sopiva otos riittää. Sen pohjalta opetus- tai varhaiskasvatuspalveluissa voidaan pohtia, mitä kehittämistoimia kannattaisi tehdä samalla tavalla kaikissa yksiköissä.
Vertaisauditoinnin lähtökohtana on halu auttaa kohdeyhteisöä kehittymään. Positiivisen johtamisen ja kehittämisen tapaan etsitään ja kirkastetaan kohdeyhteisön vahvuudet, joiden varassa kehittyminen voi jatkua. Keskeistä on myös rakentavan dialogin luominen. Sille antavat vauhtia ja intoa kehittävät kysymykset ja kehittämissuositukset.
Usein toiminnan arviointi perustuu vain kohdeyhteisön jäsenille suoritettuun verkkokyselyyn, josta esitetään vastausten jakautumat ja tunnusluvut. Arviointi jää usein silleen ja se ei johda toiminnan kehittämiseen. Vertaisauditoinnissa osallistuva opetushenkilöstö saa tietoonsa lähtötilanteen arvion heti HowSpacen työtilasta ja samalla tulee pohdittavaksi, mitä tälle asialle pitäisi tehdä, jotta kehittyisimme.
Vertaisauditoinnin raportoinnissa HowSpacen tuottamat kyselytulokset yhdistetään henkilöstön ryhmähaastattelujen ja johdon haastattelujen analyysiin sekä auditointikäynnin havaintoihin. Monimenetelmällisyys antaa rikkaan kokonaiskuvan, josta riittää keskusteltavaa. Samalla se antaa mahdollisuuden kuulla henkilöstön ääntä kehittämisen johtamisessa.
Vertaisauditoijiksi lähtevät saavat mielenkiintoisen kokemuksen toisesta koulu- tai päiväkotiyksiköstä, jota vasten voi peilata omia käsityksiään ja merkityksenantojaan esimerkiksi vallitsevasta oppimiskäsityksestä. Tai siitä, millainen on hyvä oppimisympäristö taikka hyvän päivän rakenne. Kokemuksien mukaan myös uusia ammatillisia ja ystävyyssuhteitakin rakentuu juuri auditointikäyntien yhteydessä.
Verkostoyhteistyön takia vertaisauditoinnin teemat on suunniteltu niin, että kolmesta teemasta kaksi on samaa vuodesta toiseen. Kolmas teema voidaan valita vertaisauditointiparin kanssa yhdessä tai niin, että se on kunnan opetus- tai varhaiskasvatuspalvelujen kannalta juuri nyt tärkeä. Teeman tulee olla kuitenkin kehittämistyön kannalta riittävän vaikuttava. Kovin pieniä osa-alueita ei kannata ottaa mukaan.
Vertaisauditoinnin eteneminen vaiheittain
Vertaisauditoinnin prosessin kuvaus on käy ilmi seuraavasta kuviosta. Käytännössä suunnitelma joustaa osallistuvien kuntien ja yksiköiden toivomusten mukaisesti. Aluksi on tärkeää, että yhteistyö kunnan opetus- ja varhaiskasvatuspalvelun hallinnon kanssa sujuu hyvin ja vertaisauditoinnin informaatio saadaan jaettua kattavasti sekä aikataulut sovitetaan yhteen.
Auditointiprosessi päättyy tulosten esittämiseen kohdeyhteisöille. Pitää kuitenkin muistaa, että prosessi sinänsä on antoisa ja merkityksellinen osallistujille. OPPIVA-vertaisauditoinnin lopuksi raportissa kuvataan saadusta aineistosta tärkeimmät havainnot ja annetaan 5-6 kehittävää kysymystä sekä 3-5 kehittämissuositusta, joiden pohjalta kohdeyksikkö voi jatkaa omaa kehittämistyötään. Vaikka tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä koko kunnan varhaiskasvatus- tai opetuspalvelujen kehittämisen ytimiksi, niistä saadaan kuitenkin kuva yleisemmistäkin kehittämistarpeista.
Vertaisauditointi voidaan järjestää osallistuvien kuntien ja yksiköiden kannalta helpoiten niin, että ulkopuoliset asiantuntijat hoitavat prosessin juoksutuksen, analyysit ja raportoinnin palveluna. Siitä syntyvät kustannukset tulevat tilaajan kustannettavaksi, mikäli esimerkiksi Opetushallituksen hankerahoitusta ei saada. Toinen vaihtoehto on, että osallistuvan kunnan opetus- ja varhaiskasvatuksen hallinto vastaavat yhteistyössä toisen OPPIVA-verkoston kunnan kanssa suurimmasta osasta auditointiprosessin työvaiheista. Tämän tyyppinen kokeilu on suunnitteilla vuoden 2023 lopulle ja jatkossakin OPPIVA-verkoston puitteissa.
Käytännön kokemuksia: positiivinen ja rakentava vertaisauditointi
Lahden Hennalan päiväkoti osallistui OPPIVA-vertaisauditointiin syksyllä 2021 ja sai raportin keväällä 2022. Auditoinnin luottamukselliseen luonteeseen kuuluu, että kaikissa vaiheissa osallistujien anonyymisyys taataan ja asiakirjat ovat luottamuksellisia. Tässä tapauksessa hieman raotetaan luottamuksellisuuden verhoa ja kerrotaan tämän vertaisauditoinnin kokemuksista.
Päivi Hämäläinen on Hennalan päiväkodin johtaja ja vastaa myös Lahden päiväkotien eteläisestä alueesta. Hänen mielestään OPPIVA-verkoston ”tapa tehdä vertaisauditointia on positiivinen ja rakentava”.
Päivi Hämäläinen kuvailee ehdotusta lähteä mukaan vertaisauditointiin mielenkiintoiseksi ja myös vähän jännittäväksi mahdollisuudeksi. Auditoinneista on ollut paljon puhetta, mutta omakohtaisia kokemuksia on niukasti.
Keväälle 2020 suunniteltu vertaisauditointi jäätyi koronakoomaan syksyyn 2021 saakka, jolloin prosessi käynnistettiin uudelleen ja saatiin myös päätökseen loppuvuodesta. Hennalan päiväkodin vertaisauditointiparina oli Pakkalanrinteen päiväkoti Vantaalla. Varhaiskasvatuksen vertaisauditointi oli Hennalan päiväkodin vertaisauditoijille ja päiväkodin johtajalle sekä myös Vantaan Pakkalanrinteen joukoille ihan uusi kokemus.
”Auditointiin tulee valmistautua hyvin etukäteen, ei vain voi lähteä tutustumaan”
Valmistautumista auttoi merkittävästi tausta-aineistot ja ennakkomateriaalit, vaikka Päiviä ensi alkuun askarrutti, että tuollainenko pumaska pitää lukea. Yhteisten käsitteiden varmistamiseksi ja yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi aineistoon perehtyminen oli onnistumisen edellytys ja loi turvallisen ja luottamuksellisen keskusteluympäristön.
Päivä Vantaalla Pakkalanrinteen päiväkodissa oli Hennalasta osallistuville paljon enemmän kuin vierailu. ”Ryhmäkeskusteluissa ja päivän seuraamisessa pääsi hyvin kartalle näkemyksestä, miten siellä johdetaan varhaiskasvatustyötä ja toimitaan arjessa”, Päivi kiteytti muutamaan sanaan kokemukset Pakkalanrinteen päivästä.
”Kyllä se vähän jännitti”
Vantaan Pakkalanrinteen päiväkodin väen vertaisauditointipäivänä Hennalassa huomasi myös sen, että koko ajan oppii itsestään lisää ja omasta esihenkilön roolistaan. ”Miten tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksen eri osa-alueet ja miten niitä toteutetaan käytännössä?” Päivi pohti vierailujen merkitystä myös johtamisen näkökulmasta.
Vertaisauditoinnin teemat olivat Oppimiskäsitys, Laaja-alainen osaaminen ja tulevaisuuden taidot sekä Lahden kaupungin oma teema Digitaalisuus kasvatuksessa ja oppimisessa. ”Teemoja olisi voinut olla ehkä enemmän, mutta niiden on lähdettävä Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteista ja valintoja on tehtävä”, Päivi Hämäläinen pohti.
”Tosi laaja raportti”
Vertaisauditoinnin raportin kehittäviä kysymyksiä ja kehittämissuosituksia ei ole mielekästä lähteä viemään kaikkia kerralla eteenpäin. On tehtävä valintoja painopisteistä ja etenemisestä. Materiaalia riittää pitkäkestoiseen kehittämistyöhön, ja on syytä palata säännöllisesti raporttiin ja tausta-aineistoihin.
Hennalassa raporttia on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa ja tehty strategian ja toiminnan mukaisia valintoja. ”Materiaalia riittää”, Päivi toteaa hymyssä suin.
Iso haaste on pitkän tähtäimen suunnittelu (PTS), sillä varhaiskasvatukseen kohdistuu paljon myös poliittista mielenkiintoa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Lahdessa ollaan luomassa yhteistä kehittämisen runkoa, joka osaltaan tukee pitkäkestoista kehittämistä.
”Seinät on vaan seinät”
Varhaiskasvatuksen sisältö ja toiminta ei ole seinistä kiinni. Tuloksellista ja hyvää varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä, Päivi toteaa ja odottaa myös innolla päätöstä päiväkotinsa uudesta hankesuunnitelmasta.
”Opimme toisiltamme!” Kokemusten tulee olla rakentavia ja kehittäviä, pintaa syvemmälle on päästävä kehittämisessä. Ulkopuolisten vetäjien mukanaolo vertaisauditoinnissa ryhdisti toimintaa ja ohjasi keskittymään olennaiseen. Se on omien työkiireiden keskellä haastavaa, totesi Päivi ja siirtyi suunnittelemaan seuraavan viikon toimintaa.
Lisätietoja OPPIVA-verkoston vertaisauditoinnista: Tarja Tuomainen, tarja.tuomainen@edita.fi tai Hannu Laukkanen, hannu.laukkanen@propractica.fi
Kirjoittajat
Hannu Laukkanen, Tarja Tuomainen
Vertaisauditointi 2022-2023 -webinaari
Viitteet
[1] NPDL Global. https://deep-learning.global/
[2] OPPIVA Pore. 2021. https://oppivaverkosto.fi/oppimisen-pohjantahdesta-oppiva-verkostoon-osa-1/
[3] CAT - Coherence Assessment Tool. Fullan & Quinn, Coherence. 2016. Thousand Oaks, CA: Corwin.
[4] Martti Hellström, 2017 http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/07/npdl-audioinnin-kasikirja.html
Hyvä lukija!
OPPIVA-verkostossa on aloitettu vuonna 2021 julkaisusarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.
POREILE! Jos haluat kommentoida tai lisätä jotain uutta julkaisuun, ota yhteyttä: tarja.tuomainen@edita.fi