NPDL on kansainvälinen kouluorganisaation ja pedagogiikan kehittämishanke. Uranuurtajat Paula Vorne ja Vesa Äyräs kertovat Syväoppimisen eli NPDL-hankkeen tarinan etenemisestä Suomessa. Artikkeli valottaa kehitystarinaa heidän näkökulmistaan. Kansainvälisten yhteydenottojen jälkeen Suomessa aloitettiin vuonna 2014 Oppimisen Pohjantähti -hanke, jonka pohjalta seurasi vuonna 2017 perustettu OPPIVA-verkosto.
Sisältö
Suomessa Oppimisen Pohjantähti -ohjelma perustettiin1 tukemaan oppimisen muutosta ja samalla siirtymistä uuden OPS 2016:n mukaiseen opetukseen ja osaamisen arviointiin. Opetussuunnitelma on luonteeltaan normivetoista oppimisen muutosta, kun taas NPDL oppimisen muutos on analyysiin painottuva arvioinnin ja kehittämisen systeeminen kehittämiskokonaisuus.
Oppimisen Pohjantähden myötä kunnille ja kouluille hahmottui tiekarttaa oppimisen muutokseksi perinteisestä kouluoppimisesta syvälliseen oppimiseen. OPPIVA-verkosto perustettiin jatkamaan aloitettua työtä, ja sen myötä NPDL:n ideaa levitettiin yhä useampaan kuntaan.
NPDL pähkinänkuoressa
NPDL (New Pedagogies for Deep Learning) alkoi Suomessa vuonna 2014 kolmivuotisena kansainvälisen oppimisen, opetuksen ja koulun toimintakulttuurin systeemisenä tutkimus- ja kehittämisohjelmana. Sen tavoitteena oli opettaa lapsille ja nuorille ns. tulevaisuustaitoja ja kehittää heidän laaja-alaista osaamistaan.
Seitsemän suurta kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu ja Salo) ja Microsoft lähtivät yhdessä vuonna 2014 mukaan tähän kansainväliseen NPDL-ohjelmaan. NPDL tarjosi aivan uuden kokonaisvaltaisen tavan kehittää ja luoda uutta oppimisen ekosysteemiä ja koulutuksen digitalisaatiota. Oppimisen Pohjantähti -ohjelmaa rahoittivat Microsoft sekä mukana olleet kunnat.
Ohjelmalla on edelleen globaali pedagoginen verkosto ja viitekehys, jotka tarjoavat työkaluja ja koulutuksia päättäjille, kunnille ja kouluille siitä, kuinka eri tahot kehittävät oppimisen muutosta vaihe vaiheelta. Viitekehyksen taustalla ja sen edelleen kehittäjinä vaikuttavat maailman johtavat pedagogiset asiantuntijat.
Kansainvälisen NPDL-verkoston ensimmäiset kontaktit Suomeen
Miten NPDL tuli Suomeen? Suomi haluttiin saada mukaan tähän ohjelmaan kahdeksan muun maan lisäksi. NPDL Global2 lähestyi Opetushallitusta. NPDL-organisaatio toivoi, että opetusministeriö ja Opetushallitus lähtisivät hankkeeseen mukaan, mutta keskustelujen jälkeen selvisi, että tämä ei ollut mahdollista.
Seuraava vaihtoehto oli yrittää saada kuntia rahoittamaan kustannuksia, mutta näytti siltä, että vain muutama kunta olisi ollut valmis rahoittamaan hanketta. Hankalalta siis näytti.
Paula Vornen ensimmäinen varsinainen kontakti NPDL-hankkeeseen ajoittui vuodelle 2014. Tuolloin lähdettiin kokoamaan kouluttajaporukkaa Suomessa. Toki Paula oli törmännyt jo aikaisemmin 21st Century Learning Design- eli 21CLD-työkaluun, jota oli käytetty jo vuodesta 2010 myös Suomessa. Sen taustalla on kansainvälinen tutkimustyö, joka oli alkanut jo vuosia aikaisemmin.
21CLD-työkalu oli oppimisen työkalu. Idea oli varmistaa opeteltavien taitojen oppiminen jakamalla ne pienempiin osataitoihin. Näin oppilaiden taidot lähtevät kehittymään. NPDL:ssä ideaa laajennettiin niin, että mukaan tulivat myös johtamisen ja nimenomaan systeemisen muutoksen polulle vievät kehittämisen teemat.
Äyräksen ja Vornen mielestä NPDL:ssä innosti keskittyminen taitojen oppimiseen ja koulun toimintakulttuurin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen niin, että opettajuuden ja oppimisen kehittämisen kautta kaikille lapsille mahdollistetaan tärkeiden taitojen oppiminen.
Kuinka syväoppimisen pedagogiikkaa levitettiin Suomeen?
Taustalla oli kaksi driveria tai vaikutinta. Ensimmäinen liittyi hankkeen rahoittajaan Microsoftiin ja sen haluun tukea suomalaista koulutusta yhteiskuntavastuuohjelmallaan. Toinen oli juuri käyntiin lähtenyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Nämä kaksi seikkaa kohtasivat hyvin juuri siihen aikaan, varsinkin kun uuteen opetussuunnitelmaan haluttiin sisällyttää laaja-alaisen osaamisen taidot, jotka ovat hyvin samansuuntaisia kuin NPDL:n ydintaidot.
Microsoft oli noihin aikoihin ostamassa Nokian liiketoimintaa, ja samassa yhteydessä se halusi antaa Suomelle merkittävän panostuksen yhteiskuntavastuuohjelmana. Vesa Äyräs oli mukana tilaisuudessa, jossa Microsoft Global -organisaation Seattlesta tänne tulleelle johdolle esiteltiin kolme eri vaihtoehtoa, joihin luvassa ollut tuki voitaisiin kohdentaa. Ne olivat älykkäät terveydenhuoltoratkaisut, Smart City -ajattelu ja Education. Oulu esitteli ensimmäisen, Tampere toisen ja Espoo viimeisen. Panostus päätettiin kohdentaa Education-osa-alueelle.
Samaan aikaan vuonna 2014 julkaistiin peruskoulun nykyisen opetussuunnitelman perusteet. Laaja-alaisen osaamisen taidot olivat uusi osuus opetussuunnitelmassa. Kovasti mietitytti, miten niitä aletaan ajaa sisään suomalaiseen koulukulttuuriin. NPDL:n työkalut vastasivat hyvin suomalaisen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taitoja.
”NPDL:n syväoppimisen taidot ja laaja-alaisen osaamisen taidot menivät rinnakkain ja limittäin ja lomittain.” -Vesa Äyräs, 2021
Uusi yksikkö: Oppimisen Pohjantähti
Microsoftin sisälle perustettiin pieni yksikkö johtamaan ohjelmaa. Käytännössä yksikköä veti Vesa Äyräs, jonka tukena oli osallistuvien kaupunkien edustajista koottu johtoryhmä.
Yksikön ja kehittämishankkeen nimi oli Oppimisen Pohjantähti. Suomi oli kuin Pohjolan pedagoginen tähti. Toisaalta nimi oli myös englanniksi kiva: North Star. Nimi olisi muutoin ollut pelkkä Pohjantähti, mutta se oli jo käytössä vakuutusyhtiöllä, joten Pohjantähden eteen lisättiin Oppimisen-sana.
Ohjelma käynnistyi virallisesti vuonna 2014. Keväällä pidettiin Suomessa lanseeraustilaisuus. Paikalla oli myös Microsoftin Educationin liiketoimintajohtaja Anthony Salcito ja sivistystoimen johtoa eri kaupungeista. Syksyllä 2014 oli kick off -tilaisuus Messukeskuksessa. Koulutukset käynnistyvät vuoden 2015 alussa.
Miten syväoppimisen koulutuksen aallot suunniteltiin?
NPDL:ää markkinoitiin Suomessa syväoppimisena. Valmiin kehittämiskonseptin kääntäminen suomen kielelle ja sen tuominen suomalaiseen koulun kehittämiskeskusteluun oli aluksi haasteellista, sillä vastaavia termejä ei ollut valmiina Suomen kielessä ja ne piti luoda. Monet käyttivät englanninkielistä NPDL-lyhennettä. Kun päätös hankkeeseen mukaan lähdöstä oli Suomessa tehty, alettiin suunnitella sen jalkauttamista. Mistä verkoston rakentaminen aloitettaisiin?
Ensimmäinen ajatus oli, että aloitetaan kuudesta suurimmasta kaupungista. Tukea haluttiin kohdentaa ns. perinteisiin Nokia-kaupunkeihin. Siksi myös Salo tuli mukaan ensimmäisen aaltoon, vaikka ei kuulunut asukasmääränsä perusteella Suomen seitsemän suurimman kaupungin joukkoon.
Microsoftin Kati Tiainen ja Petri Elsilä neuvottelivat näiden kaupunkien kanssa kiinnostuksesta ohjelmaan. He esittelivät aika yleisellä tasolla hankkeen suuntaviivoja. Tuossa vaiheessa ei tiedetty tarkalleen, mitä kaikkea ohjelmaan kuuluisi. Toki jokin ryhmä Suomesta oli jo lähetetty Seattleen kirjoittamaan rubriikkeja eli kuvauksia tulevaisuuden taitojen osaamisen laadullisista askelmista. Kaikki ohjelman materiaalit käännettiin suomeksi ensimmäisen aallon aikana. Se osoittautuikin tavattoman isoksi työksi, koska alan sanastossa ei ole yksiselitteisiä vastineita kielien välillä.
”Tukea haluttiin kohdentaa perinteisiin Nokia-kaupunkeihin.”
Ensimmäisellä koulutusaallolla korkeat odotukset
Ensimmäisen aallon muodostivat siis kuusi Suomen suurinta kaupunkia ja Salo. Kouluttaminen aloitettiin vuonna 2015. Vesa Äyräksellä on tunne, että ensimmäisellä aallolla oli hirveän korkea odotusarvo, eikä siihen pystytty vastaamaan. Niinpä osa kouluista äänesti jaloillaan. Tuote ei ollut riittävän valmis. Toivomus oli ehkä, että NPDL:stä löytyy valmiit vastaukset koulujärjestelmän ongelmiin. Pettymys syntyikin mahdollisesti siitä, että NPDL tarjosi muun muassa opettajan työnkuvasta ihan toisenlaisen kuvan kuin mihin olimme tottuneet.
Haastattelussa (elokuu 2021) Paula Vorne nosti esiin myös sen, että systeemisen muutoksen ajattelu oli osalle koulujen ja koulutuksen johtajia uusi, eikä välttämättä syntynyt sellaista sitoutumista, mitä se olisi vaatinut.
Myöhemmin käynnistettiin vielä kaksi aaltoa. Etukäteen ei kuitenkaan oltu suunniteltu tällaista porrastusta. Portaat syntyivät mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta. Pienemmätkin kaupungit halusivat päästä mukaan. Seuraavassa on kuvattu aikajanalla vaiheiden eteneminen.
Toinen syy näihin kahteen muuhun portaaseen liittyi ohjelman koulutuskumppaniin, silloiseen Educodeen, nykyiseen Editaan. Siellä lähdettiin miettimään laajempaa markkinointia NPDL:lle, ja näin syntyi uusia aaltoja. Oli annettu arvolupaus koulutuksesta myös muille kunnille. Tämä tarkoitti sitä, että piti valita toimija, joka pystyy ja kykenee skaalaamaan ohjelmaa muualle. Educode oli kokenut koulutuksen järjestäjä, jonka juuret olivat Heinolan OPEKO:ssa ja täydennyskoulutuksessa ylipäätään. Se osoittautui hyväksi yhteistyökumppaniksi.
Toinen aalto käynnistyi vuonna 2017. Mukana olivat Heinola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta ja Tampereen ympäryskuntia. Kolmannessa aallossa vuonna 2018 mukaan lähtivät Jyväskylä, Kerava, Kokkola, joitakin kouluja Kotkasta, KUUMA-kunnat, Raahe, Sodankylä, Tyrnävä ja Äänekoski.
Hankkeessa oli aluksi pääsääntöisesti perusopetuksen kouluja ja jonkin verran lukioita. Myöhemmin mukaan tuli myös varhaiskasvatusyksiköitä. Niinpä kouluttajiksi tarvittiin varhaiskasvattajia toiseen ja kolmanteen aaltoon. Myös lukion puolelle perustettiin oma ohjelma, jota veti Harri Rinta-aho.
”Koulukulttuurin muutos vaati johdon sitoutumista.”
Artikkelin seuraavassa osassa perehdytään syväoppimisen idean leviämiseen, NPDL-maaklusterin syntyyn ja tehtäviin sekä kansainväliseen yhteistyöhön.
Teksti: Martti Hellström, Peter Johnson, Tarja Tuomainen
Videot: Martti Hellström (haastattelija), Paula Vorne ja Vesa Äyräs
Viitteet
1Yhteistyöehdotus NPDL-ohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma. Silvennoinen & Äyräs. https://docplayer.fi/10666725-Osa-i-npdl-ja-21-askeleen-ohjelma.html
2NPDL Global. https://deep-learning.global/
Hyvä lukija!
OPPIVA-verkoston toiminnan uutuutena on aloitettu vuonna 2021 julkaisusarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore. Tämän kolmeosaisen artikkelin tarkoituksena on taustoittaa tätä tarinaa.
POREILE! Jos haluat kommentoida tai lisätä jotain uutta julkaisuun, ota yhteyttä: tarja.tuomainen@edita.fi