Oppimisen Pohjantähdestä OPPIVA-verkostoon (osa 1)

NPDL on kan­sain­vä­linen kou­luor­ga­ni­saation ja peda­go­giikan kehit­tä­mis­hanke. Ura­nuur­tajat Paula Vorne ja Vesa Äyräs ker­tovat Syvä­op­pi­misen eli NPDL-hankkeen tarinan ete­ne­mi­sestä Suo­messa. Artikkeli valottaa kehi­tys­ta­rinaa heidän näkö­kul­mistaan. Kan­sain­vä­listen yhtey­den­ot­tojen jälkeen Suo­messa aloi­tettiin vuonna 2014 Oppi­misen Poh­jan­tähti -hanke, jonka poh­jalta seurasi vuonna 2017 perus­tettu OPPIVA-verkosto. 

Sisältö

Suo­messa Oppi­misen Poh­jan­tähti -ohjelma perus­tettiin1 tukemaan oppi­misen muu­tosta ja samalla siir­ty­mistä uuden OPS 2016:n mukaiseen ope­tukseen ja osaa­misen arviointiin. Ope­tus­suun­ni­telma on luon­teeltaan nor­mi­ve­toista oppi­misen muu­tosta, kun taas NPDL oppi­misen muutos on ana­lyysiin pai­nottuva arvioinnin ja kehit­tä­misen sys­tee­minen kehittämiskokonaisuus. 

Oppi­misen Poh­jan­tähden myötä kun­nille ja kou­luille hah­mottui tie­karttaa oppi­misen muu­tok­seksi perin­tei­sestä kou­luop­pi­mi­sesta syväl­liseen oppi­miseen. OPPIVA-ver­kosto perus­tettiin jat­kamaan aloi­tettua työtä, ja sen myötä NPDL:n ideaa levi­tettiin yhä useampaan kuntaan.

Paula Vorne
Vesa Äyräs

NPDL pähkinänkuoressa

NPDL (New Peda­gogies for Deep Learning) alkoi Suo­messa vuonna 2014 kol­mi­vuo­tisena kan­sain­vä­lisen oppi­misen, ope­tuksen ja koulun toi­min­ta­kult­tuurin sys­tee­misenä tut­kimus- ja kehit­tä­mis­oh­jelmana. Sen tavoit­teena oli opettaa lap­sille ja nuo­rille ns. tule­vai­suus­taitoja ja kehittää heidän laaja-alaista osaamistaan. 

Seit­semän suurta kuntaa (Hel­sinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu ja Salo) ja Mic­rosoft läh­tivät yhdessä vuonna 2014 mukaan tähän kan­sain­vä­liseen NPDL-ohjelmaan. NPDL tarjosi aivan uuden koko­nais­val­taisen tavan kehittää ja luoda uutta oppi­misen eko­sys­teemiä ja kou­lu­tuksen digi­ta­li­saa­tiota. Oppi­misen Poh­jan­tähti -ohjelmaa rahoit­tivat Mic­rosoft sekä mukana olleet kunnat.

Ohjel­malla on edelleen glo­baali peda­go­ginen ver­kosto ja vii­te­kehys, jotka tar­joavat työ­kaluja ja kou­lu­tuksia päät­tä­jille, kun­nille ja kou­luille siitä, kuinka eri tahot kehit­tävät oppi­misen muu­tosta vaihe vai­heelta. Vii­te­ke­hyksen taus­talla ja sen edelleen kehit­täjinä vai­kut­tavat maa­ilman joh­tavat peda­go­giset asiantuntijat.

Kansainvälisen NPDL-verkoston ensimmäiset kontaktit Suomeen

Miten NPDL tuli Suomeen? Suomi haluttiin saada mukaan tähän ohjelmaan kah­deksan muun maan lisäksi. NPDL Global2 lähestyi Ope­tus­hal­li­tusta. NPDL-orga­ni­saatio toivoi, että ope­tus­mi­nis­teriö ja Ope­tus­hal­litus läh­ti­sivät hank­keeseen mukaan, mutta kes­kus­te­lujen jälkeen selvisi, että tämä ei ollut mahdollista.

Seu­raava vaih­toehto oli yrittää saada kuntia rahoit­tamaan kus­tan­nuksia, mutta näytti siltä, että vain muutama kunta olisi ollut valmis rahoit­tamaan han­ketta. Han­ka­lalta siis näytti.

Paula Vornen ensim­mäinen var­si­nainen kon­takti NPDL-hank­keeseen ajoittui vuo­delle 2014. Tuolloin läh­dettiin kokoamaan kou­lut­ta­ja­po­rukkaa Suo­messa. Toki Paula oli tör­männyt jo aikai­semmin 21st Century Learning Design- eli 21CLD-työ­kaluun, jota oli käy­tetty jo vuo­desta 2010 myös Suo­messa. Sen taus­talla on kan­sain­vä­linen tut­ki­mustyö, joka oli alkanut jo vuosia aikaisemmin.

Kou­lu­tus­päivä Kera­valla 1.9.2018.

21CLD-työkalu oli oppi­misen työkalu. Idea oli var­mistaa ope­tel­tavien tai­tojen oppi­minen jaka­malla ne pie­nempiin osa­tai­toihin. Näin oppi­laiden taidot läh­tevät kehit­tymään. NPDL:ssä ideaa laa­jen­nettiin niin, että mukaan tulivat myös joh­ta­misen ja nime­nomaan sys­tee­misen muu­toksen polulle vievät kehit­tä­misen teemat. 

Äyräksen ja Vornen mie­lestä NPDL:ssä innosti kes­kit­ty­minen tai­tojen oppi­miseen ja koulun toi­min­ta­kult­tuurin koko­nais­val­taiseen kehit­tä­miseen niin, että opet­ta­juuden ja oppi­misen kehit­tä­misen kautta kai­kille lap­sille mah­dol­lis­tetaan tär­keiden tai­tojen oppiminen.

Kuinka syväoppimisen pedagogiikkaa levitettiin Suomeen?

Taus­talla oli kaksi dri­veria tai vai­ku­tinta. Ensim­mäinen liittyi hankkeen rahoit­tajaan Mic­ro­softiin ja sen haluun tukea suo­ma­laista kou­lu­tusta yhteis­kun­ta­vas­tuu­oh­jel­mallaan. Toinen oli juuri käyntiin läh­tenyt perus­o­pe­tuksen ope­tus­suun­ni­telman perus­teiden uudis­ta­minen. Nämä kaksi seikkaa koh­ta­sivat hyvin juuri siihen aikaan, var­sinkin kun uuteen ope­tus­suun­ni­telmaan haluttiin sisäl­lyttää laaja-alaisen osaa­misen taidot, jotka ovat hyvin saman­suun­taisia kuin NPDL:n ydintaidot.

Mic­rosoft oli noihin aikoihin osta­massa Nokian lii­ke­toi­mintaa, ja samassa yhtey­dessä se halusi antaa Suo­melle mer­kit­tävän panos­tuksen yhteis­kun­ta­vas­tuu­oh­jelmana. Vesa Äyräs oli mukana tilai­suu­dessa, jossa Mic­rosoft Global -orga­ni­saation Seatt­lesta tänne tul­leelle joh­dolle esi­teltiin kolme eri vaih­toehtoa, joihin luvassa ollut tuki voi­taisiin koh­dentaa. Ne olivat älykkäät ter­vey­den­huol­to­rat­kaisut, Smart City -ajattelu ja Education. Oulu esitteli ensim­mäisen, Tampere toisen ja Espoo vii­meisen. Panostus pää­tettiin koh­dentaa Education-osa-alueelle.

Samaan aikaan vuonna 2014 jul­kaistiin perus­koulun nykyisen ope­tus­suun­ni­telman perusteet. Laaja-alaisen osaa­misen taidot olivat uusi osuus ope­tus­suun­ni­tel­massa. Kovasti mie­ti­tytti, miten niitä aletaan ajaa sisään suo­ma­laiseen kou­lu­kult­tuuriin. NPDL:n työ­kalut vas­ta­sivat hyvin suo­ma­laisen ope­tus­suun­ni­telman laaja-alaisen osaa­misen taitoja. 

”NPDL:n syvä­op­pi­misen taidot ja laaja-alaisen osaa­misen taidot menivät rin­nakkain ja limittäin ja lomittain.” -Vesa Äyräs, 2021 

Uusi yksikkö: Oppimisen Pohjantähti

Mic­ro­softin sisälle perus­tettiin pieni yksikkö joh­tamaan ohjelmaa. Käy­tän­nössä yksikköä veti Vesa Äyräs, jonka tukena oli osal­lis­tuvien kau­punkien edus­ta­jista koottu johtoryhmä. 

Yksikön ja kehit­tä­mis­hankkeen nimi oli Oppi­misen Poh­jan­tähti. Suomi oli kuin Poh­jolan peda­go­ginen tähti. Toi­saalta nimi oli myös englan­niksi kiva: North Star. Nimi olisi muutoin ollut pelkkä Poh­jan­tähti, mutta se oli jo käy­tössä vakuu­tus­yh­tiöllä, joten Poh­jan­tähden eteen lisättiin Oppimisen-sana.

Ohjelma käyn­nistyi viral­li­sesti vuonna 2014. Keväällä pidettiin Suo­messa lan­see­raus­ti­laisuus. Pai­kalla oli myös Mic­ro­softin Educa­tionin lii­ke­toi­min­ta­johtaja Anthony Salcito ja sivis­tys­toimen johtoa eri kau­pun­geista. Syk­syllä 2014 oli kick off -tilaisuus Mes­su­kes­kuk­sessa. Kou­lu­tukset käyn­nis­tyvät vuoden 2015 alussa.

Miten syväoppimisen koulutuksen aallot suunniteltiin?

NPDL:ää mark­ki­noitiin Suo­messa syvä­op­pi­misena. Valmiin kehit­tä­mis­kon­septin kään­tä­minen suomen kie­lelle ja sen tuo­minen suo­ma­laiseen koulun kehit­tä­mis­kes­kus­teluun oli aluksi haas­teel­lista, sillä vas­taavia termejä ei ollut val­miina Suomen kie­lessä ja ne piti luoda. Monet käyt­tivät englan­nin­kie­listä NPDL-lyhen­nettä. Kun päätös hank­keeseen mukaan läh­döstä oli Suo­messa tehty, alettiin suun­ni­tella sen jal­kaut­ta­mista. Mistä  ver­koston raken­ta­minen aloi­tet­taisiin? 

Ensim­mäinen ajatus oli, että aloi­tetaan kuu­desta suu­rim­masta kau­pun­gista. Tukea haluttiin koh­dentaa ns. perin­teisiin Nokia-kau­pun­keihin. Siksi myös Salo tuli mukaan ensim­mäisen aaltoon, vaikka ei kuu­lunut asu­kas­mää­ränsä perus­teella Suomen seit­semän suu­rimman kau­pungin joukkoon. 

Mic­ro­softin Kati Tiainen ja Petri Elsilä neu­vot­te­livat näiden kau­punkien kanssa kiin­nos­tuk­sesta ohjelmaan. He esit­te­livät aika ylei­sellä tasolla hankkeen suun­ta­viivoja. Tuossa vai­heessa ei tie­detty tar­kalleen, mitä kaikkea ohjelmaan kuu­luisi. Toki jokin ryhmä Suo­mesta oli jo lähe­tetty Seattleen kir­joit­tamaan rubriikkeja eli kuvauksia tule­vai­suuden tai­tojen osaa­misen laa­dul­li­sista askel­mista. Kaikki ohjelman mate­ri­aalit kään­nettiin suo­meksi ensim­mäisen aallon aikana. Se osoit­tau­tuikin tavat­toman isoksi työksi, koska alan sanas­tossa ei ole yksi­se­lit­teisiä vas­ti­neita kielien välillä.

Tuto­ro­pet­tajien, reh­torien ja ops-ryhmän tie­don­ta­saus­päivä 26.4.2018 Kotkan Höyrypanimolla.

”Tukea haluttiin koh­dentaa perin­teisiin Nokia-kaupunkeihin.” 

Ensimmäisellä koulutusaallolla korkeat odotukset

Ensim­mäisen aallon muo­dos­tivat siis kuusi Suomen suu­rinta kau­punkia ja Salo. Kou­lut­ta­minen aloi­tettiin vuonna 2015. Vesa Äyräk­sellä on tunne, että ensim­mäi­sellä aal­lolla oli hirveän korkea odo­tusarvo, eikä siihen pys­tytty vas­taamaan. Niinpä osa kou­luista äänesti jaloillaan. Tuote ei ollut riit­tävän valmis. Toi­vomus oli ehkä, että NPDL:stä löytyy valmiit vas­taukset kou­lu­jär­jes­telmän ongelmiin. Pet­tymys syn­tyikin mah­dol­li­sesti siitä, että NPDL tarjosi muun muassa opet­tajan työn­ku­vasta ihan toi­sen­laisen kuvan kuin mihin olimme tottuneet.

Haas­tat­te­lussa (elokuu 2021) Paula Vorne nosti esiin myös sen, että sys­tee­misen muu­toksen ajattelu oli osalle kou­lujen ja kou­lu­tuksen joh­tajia uusi, eikä vält­tä­mättä syn­tynyt sel­laista sitou­tu­mista, mitä se olisi vaatinut. 

Myö­hemmin käyn­nis­tettiin vielä kaksi aaltoa. Etu­käteen ei kui­tenkaan oltu suun­ni­teltu täl­laista por­ras­tusta. Portaat syn­tyivät mie­len­kiin­nosta ja ute­liai­suu­desta. Pie­nem­mätkin kau­pungit halusivat päästä mukaan. Seu­raa­vassa on kuvattu aika­ja­nalla vai­heiden eteneminen.

Kolmas aalto käyn­nistyy Kera­valla 11.-12.2018. Kuvassa Vesa Äyräs.
Kuva 1. Aikajana NPDL-kou­lu­tuk­sista ja hank­keiden etenemisestä.

Toinen syy näihin kahteen muuhun por­taaseen liittyi ohjelman kou­lu­tus­kump­paniin, sil­loiseen Educodeen, nykyiseen Editaan. Siellä läh­dettiin miet­timään laa­jempaa mark­ki­nointia NPDL:lle, ja näin syntyi uusia aaltoja. Oli annettu arvo­lupaus kou­lu­tuk­sesta myös muille kun­nille. Tämä tar­koitti sitä, että piti valita toimija, joka pystyy ja kykenee skaa­laamaan ohjelmaa muualle. Educode oli kokenut kou­lu­tuksen jär­jestäjä, jonka juuret olivat Hei­nolan OPEKO:ssa ja täy­den­nys­kou­lu­tuk­sessa yli­päätään. Se osoit­tautui hyväksi yhteistyökumppaniksi. 

Toinen aalto käyn­nistyi vuonna 2017. Mukana olivat Heinola, Kuopio, Lahti, Lap­peen­ranta ja Tam­pereen ympä­rys­kuntia. Kol­man­nessa aal­lossa vuonna 2018 mukaan läh­tivät Jyväskylä, Kerava, Kokkola, joi­takin kouluja Kot­kasta, KUUMA-kunnat, Raahe, Sodankylä, Tyrnävä ja Äänekoski. 

Hank­keessa oli aluksi pää­sään­töi­sesti perus­o­pe­tuksen kouluja ja jonkin verran lukioita. Myö­hemmin mukaan tuli myös var­hais­kas­va­tusyk­si­köitä. Niinpä kou­lut­ta­jiksi tar­vittiin var­hais­kas­vat­tajia toiseen ja kol­manteen aaltoon. Myös lukion puo­lelle perus­tettiin oma ohjelma, jota veti Harri Rinta-aho. 

”Kou­lu­kult­tuurin muutos vaati johdon sitoutumista.” 

Tau­lukko 1. NPDL-hankkeen kou­lu­tus­ta­pah­tumien aallot Suo­messa. *) 3. aal­lossa oli mukana kouluja, oppi­lai­toksia tai päi­vä­koteja yhteensä 12 kun­nasta, joista neljä kuntaa oli mukana jo 2. aal­lossa. Osa­not­tajia oli siis kah­dek­sasta uudesta kunnasta.

Artik­kelin seu­raa­vassa osassa pereh­dytään syvä­op­pi­misen idean leviä­miseen, NPDL-maaklus­terin syntyyn ja teh­täviin sekä kan­sain­vä­liseen yhteistyöhön.

 

Teksti: Martti Hell­ström, Peter Johnson, Tarja Tuomainen

Videot: Martti Hell­ström (haas­tat­telija), Paula Vorne ja Vesa Äyräs

 

Viitteet

1Yhteis­työ­eh­dotus NPDL-ohjelmaan osal­lis­tu­mi­sesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma. Sil­ven­noinen & Äyräs. https://​docplayer​.fi/​1​0​6​6​6​7​2​5​-​O​s​a​-​i​-​n​p​d​l​-​j​a​-​2​1​-​a​s​k​e​l​e​e​n​-​o​h​j​e​l​m​a​.​h​tml

2NPDL Global. https://​deep​-learning​.global/

Hyvä lukija!

OPPIVA-ver­koston toi­minnan uutuutena on aloi­tettu vuonna 2021 jul­kai­susarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore. Tämän  kol­meo­saisen artik­kelin tar­koi­tuksena on taus­toittaa tätä tarinaa. 

POREILE! Jos haluat kom­men­toida tai lisätä jotain uutta jul­kaisuun, ota yhteyttä: tarja.​tuomainen@​edita.​fi

Vastaa

Säh­kö­pos­tio­soi­tettasi ei jul­kaista. Pakol­liset kentät on mer­kitty *