Yli 60 OPPIVA-verkostolaista kokoontui tammikuussa 2023 eri puolilta Suomea kehittämispäiville Helsinkiin.
OPPIVA-verkoston kehittämispäällikkö Tarja Tuomainen ja Vesa Purokuru johdattivat kehittämispäivien osallistujat yhteiseen työskentelyyn. “Ei-seminaarissa” keskeistä oli kohtaaminen, uteliaisuus, kokemuksellisuus ja dialogisuus sekä ajankohtaiset teemat. Osallistujia rohkaistiin kyseenalaistamaan omia uskomuksiaan ja tutkimaan erilaisia tietämisen tapoja.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas avasi päivät kiteyttämällä, että vaikuttamisen vuodet ovat vahvasti edessä.
– Verkostoituminen on todella tärkeää tulevaisuuden kannalta, ja kuntien johtamista muotoillaan uudelleen. Julkisuudessa esillä oleminen on positiivinen mahdollisuus viedä asioita eteenpäin, Järvenkallas totesi.
Järvenkallas kertoi huomion kiinnittyvän oppilasmäärän kasvamiseen ja väestön muuttumiseen lasten ja nuorten kautta. Myös riskien ylisukupolvisuuteen ja kasautumiseen on kiinnitetty huomiota tulevaisuutta suunnitellessa.
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar nosti puheenvuorossaan esille Helsingin opetustyön kehittämistoimia.
– Usein vertaillaan pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea kysymällä, millä tiellä olemme. Olemme Helsingin tiellä, ja monet asiat vertailussa ovat varsin hyvin haasteista huolimatta.
Koulujen ja opinpolun merkitys tunnistetaan Helsingissä segregaatiokehityksessä, ja riittävät resurssit ovat oleellinen keino lisätä koulujen hyvinvointia. Razmyar mainitsi myös palvelusegregaation näkökulman: hyvinvointi kasaantuu ja jakaantuu koko perheen kesken.
Razmyar korosti selkeän tutkimustiedon merkitystä tarveperustaisen rahoituksen kohdentamisessa sekä mainitsi ajankohtaisina asioina myös tulevat hallituskaudet ja perusopetuslain uudistamisen. Akuutti haaste on myös työvoiman saatavuus.
– On monia väyliä työelämään, vaikka kielitaito ei vielä täydellinen, muun muassa oppisopimus ja työkokeilu. Tämä vaatii määrätietoista toimintaa, Razmyar kiteytti.
Positiivisuus ja ratkaisukeskeisyys auttavat haasteiden taltuttamisessa
Keskusteluissa korostui muun muassa ratkaisukeskeisyys ja viestinnän merkitys, kun halutaan sitouttaa työntekijöitä opetusalalle: sanoilla voi sekä tuottaa että ehkäistä henkilöstöpulaa. Median tuottama mielikuva opetusalasta tuo välillä haasteita, mutta on hyvä luoda omalta osaltaan kertomusta hienosta alasta.
Myös työhyvinvointiin panostaminen, osaamisen kehittäminen, hyvät opetustilat ja työterveys koettiin tärkeiksi vetovoimatekijöiksi.
Keskusteluista nousi useita positiivisia esimerkkejä henkilökunnan sitouttamiseksi.
Tuusulan sivistysjohtaja Tiina Simons mainitsi useita keinoja, joilla työntekijät halutaan pitää palveluksessa:
– Positiivista on ollut, että olemme saaneet hyvin päteviä varhaiskasvattajia. Pelkän palkkauksen sijaan tarvitaan myös muita vetovoimatekijöitä, joista yksi on henkilökunnan riittävyys ja johtamiseen panostaminen. Meillä on muun muassa taidepedagogeja vahvistamassa varhaiskasvatusta.
Simons korostaa maailmaa, josta nuoret tulevat työelämään: työnantajan täytyy olla valmis rakentamaan joustavuudesta kokonaisuuksia, jotta työntekijät viihtyvät ja samalla lasten ja nuorten arki rakentuu turvalliseksi.
Millaisia tarinoita tuotamme itse koulusta?
Merkityksellisyydestä iloa vaikuttamiseen
KTT, tietokirjailija Maria Joutsenvirta johdatti haastamaan nykyistä tieto-oppia: kompleksisessa maailmassa tieto on vähemmän luotettavaa ja relevanttia kuin ennen. Joutsenvirran esitys pohjusti haastamaan omia ajattelun ja tietämisen tapoja muun muassa yhdessä reflektoinnin ja läsnäolon kautta.
Teologi, journalisti, työelämän ja johtamisen kehittäjä Tapio Aaltonen haastoi pohtimaan merkityksellisyyttä omassa työssä, johtamisessa ja koko opetusalalla. Merkityksettömyyden kokemus kouluissa on systeeminen kysymys ja huolenaihe, joka aiheuttaa haastetta opetusalan henkilöstölle ja perheille itselleen.
Osallistujat löysivät merkityksellisyyttä useista opetusalan työn näkökulmista. Yhdessä luotu suunta, johon kaikki voivat sitoutua, ja muiden auttaminen onnistumaan tuovat merkityksellisyyttä työhön. Onnistumisen huomaa myös silloin, kun näkee haasteita kohdanneen lapsen tai nuoren pääsevän elämässään eteenpäin.
Kehittämispäivien annisssa näkyi etenkin positiiviset vaikuttamisen mahdollisuudet verkostona: median uutisoinnin keskellä opetusalan vetovoimaan on mahdollista vaikuttaa itse nostamalla esiin alan hyviä puolia ja onnistumisia.
Eri vaikuttamisen muotoja hyödynnetään myös tänä vuonna monipuolisesti. OPPIVA-verkosto työstää parhaillaan kannanottoa peruskoulun pedagogisen uudistamisen tarpeista. Olemme mukana myös SuomiAreenassa kesällä 2023.
Teksti: Riina Lahtinen
Lue lisää:
Innovation Camp Luleå -innovaatiokilpailu huipentui voittajatiimin palkitsemiseen
Innovation Camp Luleå keräsi lähes 100 opettajaa ja opiskelijaa Pohjois-Ruotsista ja -Suomesta työskentelemään vihreän siirtymän
Oppilaiden kohtaaminen ja kukoistaminen opetusalan henkilöstöä eteenpäin ajavia voimia
Kyselyn tarkoituksena oli kuulla ja ymmärtää, millaisia ajatuksia opetustoimen henkilöstöllä on ammatistaan, työyhteisöstään ja alan
Yhtenäisyys tasoittaa peruskoulun oppilaan polkua
Yhtenäisempi peruskoulu -teos (2024) avaa rohkeita ja kestäviä koulun kehittämisen ratkaisuja eri puolilta Suomea. OPPIVA-verkosto