Uudenlainen opettajuus haastaa pois mukavuusalueelta

Timo Jär­venpää on saanut hyviä koke­muksia ope­tuksen muut­ta­mi­sesta pois perin­tei­sestä opet­ta­ja­joh­toi­sesta tavasta. E-urheilu kehittää valin­nai­sai­neena pelaa­mis­taidon lisäksi myös monen­laisia tulevaisuustaitoja. 

Sisältö 

Mate­ma­tiikan ja fysiikan opettaja Timo Jär­venpää Hämeen­kylän kou­lusta Van­taalta on kehit­tänyt ope­tusta opet­ta­ja­joh­toi­suu­desta kohti uuden­laisia opetus- ja arvioin­ti­tapoja. Jär­venpää on opet­tanut toista vuotta e-urheilun valin­nais­kursseja. Katso video Jär­venpään koke­muk­sista (artikkeli jatkuu videon jälkeen):

 

Katso video oman työn kehittämisestä ja e-urheilusta valinnaisaineena

Tarja Tuo­mainen haas­tat­telee Timo Jär­ven­päätä uuden­lai­sesta opet­ta­juu­desta ja e-urhei­lusta valin­nai­sai­neena. Katso video: Koke­muksia uuden­lai­sesta opet­ta­juu­desta ja e-urhei­lusta valinnaisaineena

– Lähdin noin viisi vuotta sitten miet­timään, miten opet­ta­ja­joh­toi­suutta voisi muuttaa oppi­laita akti­voivaan suuntaan. Perin­teinen kai­kille samaa -ajattelu ei vält­tä­mättä toimi enää, ja uusilla ope­tus­ta­voilla menes­tyviä oppi­laita pys­tytään tukemaan eteenpäin ja hei­kommin osaavien aut­ta­miseen jää enemmän aikaa.

Jär­venpää korostaa, että muutos vaatii sekä opet­ta­jilta että oppi­lailta ja opet­tajan pitää luottaa asioiden sujumiseen.

– Ensin pitää lähteä muut­tamaan omaa työs­ken­telyä. Itse halusin vielä aika äärim­milleen sen muu­toksen, että tuttu ja tur­val­linen opet­ta­misen osuus jää pois. Opet­tajana joutuu kes­tämään, että ei vält­tä­mättä tiedä ihan joka hetki, mitä kukin tekee oman Chro­me­boo­kinsa ääressä.

Tun­nelmia HämyLAN-peli­ta­pah­tu­masta mar­ras­kuussa 2022.

Oppi­laiden mie­lestä on Jär­venpään mukaan kivaa tehdä teh­täviä kave­reiden kanssa ja vai­kuttaa itse siihen, missä jär­jes­tyk­sessä tekee asiat.

– He tie­tävät, mitä joka tun­nilla tapahtuu, koska heille on jo val­miiksi ker­rottu, miten koko syksy etenee esi­mer­kiksi fysii­kassa, Jär­venpää kuvailee.

Uudenlaiset oppimistavat luovat onnistumisen kokemuksia

Jär­venpää ei ota suoraan kantaa uuden­laisen mallin oppi­mis­tu­loksiin, mutta hänen mukaansa oppilaat kokevat saa­vansa parempia arvosanoja.

– Se perustuu puh­taasti siihen, että oppi­tun­neilla havain­noi­dessa pystyy poi­mimaan kes­kus­te­lusta ja oppi­las­töistä tavoit­teiden osaa­mista. Arviointi ei poh­jaudu niin paljon kir­jal­liseen näyttöön eikä perin­teisiin kokeisiin. Kierrän aina tunnin alussa jokaisen luona kysy­mässä, mitä aiot tänään tehdä ja mihin tar­vitset apua. Sen jälkeen opet­tajan ammat­ti­tai­dolla tiedän, kenen kanssa täytyy enemmän tehdä työtä ohjausroolissa.

Jär­venpää päätti kol­le­goi­densa kanssa myös luopua perin­tei­sistä kokeista.

– Jokainen oppi­tunti on mah­dol­lisuus ihan aidosti näyttää osaa­mistaan, kun arviointi ei perustu pelkkään kokeeseen. Yksi hei­kommin mennyt tunti ei myöskään kaada arviointia.

Koe ei ole Jär­venpään mukaan menneen ajan juttu, mutta sen vahva rooli oppi­laiden sil­missä ohittaa usein kaiken muun hyvän.

– Käy­tämme säh­köistä vihkoa tun­ti­ha­vain­nointina fysiikan tavoit­teiden toteu­tu­mi­sesta oppi­tun­ti­ti­lan­teessa. Meillä on myös pieniä perus­tai­to­testejä, joilla hah­mo­tetaan, mitä perus­si­sältöjä on opittu.

Myös huol­tajat luot­tavat opet­tajan arvioin­ti­kykyyn uuden­lai­sessa opetuksessa.

– Toi­saalta huol­tajat voivat olla huo­jen­tu­neita, kun ei ole koetta, kun kokeet ja niihin val­mis­tau­tu­minen voivat stressata.

Jär­venpää korostaa myös työyh­teisön tukea: on tärkeää, että esi­henkilö kan­nustaa uuden­laiseen tekemiseen.

Laaja-alaisten taitojen harjoitteleminen hyödyttää tulevaisuuden työelämää

Tule­vai­suuden työ­elämä vaatii Jär­venpään mukaan perus­taitoja, joilla saa hal­littua uusia kokonaisuuksia.

– En väheksy, etteikö oppiai­neiden sisällöt ole itsessään tär­keitä, mutta väitän, että fysiikan sisältöä pystyy omak­sumaan myös myö­hemmin, jos oppi­mis­taidot ja oman toi­minnan ohjaus­taidot ovat kehit­tyneet ja on löy­detty tavat oppia asioita parhaiten.

Jär­venpää käy oppi­laiden kanssa läpi, minkä tyyp­pisiä ammatteja tar­vitaan tulevaisuudessa.

– Perus­telen tätä uuden­laista toi­min­ta­kult­tuuria fysiikan tun­neilla, että opis­kellaan taitoja, joita tar­vitaan työ­elä­mässä. Käymme läpi yli­päänsä työ­elämää, jossa esi­henkilö ei ole aina vie­ressä ohjaa­massa, vaan täytyy ottaa vastuu omasta työskentelystä.

– Aikai­semmin ehkä vielä enemmän koros­tettiin tie­tyn­laista yksit­täistä asiao­saa­mista tai yksit­täisiä taitoja. Enemmän näen, että laaja-alai­sella osaa­mi­sella menestyy tulevaisuudessa.

E-urheilu motivoi valinnaisaineena

Hämeen­kylän kou­lussa voi opis­kella e-urheilua valin­nai­sai­neena. Jär­venpää kuvailee e-urheilun olevan tyy­pil­li­sim­millään sitä, että pelataan jouk­kueena kil­pai­luissa tur­nauksia tie­to­ko­ne­verkon kautta.

– Kaksi vuotta sitten kes­kus­te­limme apu­lais­reh­torin kanssa, voisiko meillä olla valin­nais­kurssi, jossa tutus­tutaan e-urheilun maa­ilmaan. Sehän on tule­vai­suutta ja toden­nä­köi­sesti työl­listää tule­vai­suu­dessa paljon eri­laisia osaajia: strii­maa­mista, mark­ki­nointia, val­men­nusta ja muuta.

– Kou­lus­samme on jo usean vuoden ajan pidetty oppi­la­sa­genttien kanssa oppi­laille verk­ko­pe­li­ta­pah­tumaa. Siitä on saatu hyviä koke­muksia osal­listaa oppi­laita vähän eri­laisen teke­misen suun­nit­teluun, ja oppilaat löy­täneet paljon ystävyyksiä.

Intoa perus­o­pe­tukseen voi tuoda halu päästä myö­hemmin peli­maa­ilmaan liit­tyviin työ­teh­täviin. Nuorten kanssa käydään paljon läpi sitä, mitä muuta kuin pelaa­mista e-urheiluun liittyy ja mikä motiivi sillä on perus­kou­lussa oppiaineena.

– Opimme pelaajan arjesta myös siinä, että menes­tyvät pelaajat jou­tuvat miet­timään omaa ter­veyttään: miten toi­mitaan jouk­kueena, miten syödään, nukutaan ja lii­kutaan – ei voi pel­kästään pelata 17 tuntia vuo­ro­kau­dessa. Näitä asioita toki jokainen tar­vitsee, ja ne on puettu siihen maa­ilmaan, joka innostaa pelaa­mi­sesta kiin­nos­tu­nutta nuorta.

Intoa e-urheilun kautta opiskeluun tulevaisuutta varten

Opinto-ohjaajien kanssa voi käydä läpi, mitä vaa­ditaan, että pääsee esi­mer­kiksi strii­maa­jaksi, tapah­tumia tuot­tavan yri­tyksen vas­tuu­hen­ki­löksi tai vaikkapa urhei­lu­jouk­kueen valmentajaksi.

– En suoraan mark­kinoi, että e-urhei­lusta löytyy se innostus myös muihin aineisiin ja eteenpäin pyr­ki­miseen, mutta toivon, että oppilaat löy­tävät siitä intoa myös muuhun, Jär­venpää kuvailee. 

– Kun koh­taamme ammat­ti­laisia vie­rai­lu­ti­lan­teissa, he voivat nähdä, että tämä on tosi hyvä juttu: haluan tie­tenkin menestyä, jotta saan nume­roita ylöspäin ja pääsen halua­maani paikkaan opiskelemaan. 

Jär­venpää kokee, että perus­kou­lussa on kysyntää tukea elä­män­hal­lin­ta­taitoja ja tässä myös pelaa­mis­kult­tuuri voi auttaa innos­taessaan nuoria.

– Tämä vaatii, että meillä toki oltava pelaa­mista mukana, jotta tuttu maailma kantaa. 

Tun­neilla haetaan eri­laisia tapoja lähestyä arkie­lämää ja työ­elämän ilmiöitä.

– E-urheilu ei ole itsessään mikään ainoa pelastava juttu, mutta se on yksi nuorten maa­il­massa oleva teema, jonka ympä­rille on helppo lähteä raken­tamaan moti­voivaa tietä.

Peli­koneen kes­kusyk­sikön värik­käitä valoja.

Tulevaisuustaidot haltuun haastamalla omaa opetustaan

Mitä tehdä, jos haluaa pois omalta muka­vuusa­lu­eeltaan kokei­lemaan uuden­laisia opettamistapoja?

– Pitää uskoa ja jatkaa, vaikka uusi tapa tuntuu vähän oudolta ja muutos vie aikaa. 

Vaikka oppilaat haluai­sivat palaut­teessaan jatkaa tuttua tur­val­lista mallia, Jär­venpään mukaan vaatii uskoa ja kes­kus­telua, miksi teemme tätä asiaa näin ja miksi tämä ei ole yhtään huo­nompi tapa.

– Meidän pitää roh­keasti jättää jotakin pois ja viedä opet­ta­juutta siihen suuntaan, että olemme niin sano­tusti val­men­tajia. Totta kai meillä on tie­tyn­laiset rutiinit ja kou­lu­malli, mutta toi­saalta emme voi jumittua siihen, vaan meidän pitää jossain määrin muuttaa koulua vas­taamaan tämän hetken nuorten toimintaa.

– Mitä enemmän ope­tus­suun­ni­telman tavoit­teita lukee, sieltä hei­jastuu mah­dol­lisuus ohjata enemmän tai­tojen suuntaan, Jär­venpää iloitsee.

Mil­lainen olisi unel­ma­pe­rus­koulu tulevaisuudessa?

– Toivon, että jokainen tulisi koh­da­tuksi oman­lai­senaan ja saisi sel­laista ohjausta, että kehittyy eteenpäin ja kokee joka päivä, että oppii jotakin uutta.

Jär­venpää pai­nottaa kykyä säi­lyttää into oppi­miseen, sillä se tuo parempia tuloksia.

– Oleel­li­sinta on, että jokainen opettaja uskaltaa lähteä työ­urallaan tekemään pieniä tai suu­rempia muu­toksia sitä kohti, että oppi­lailla on mie­le­kästä tulla kouluun omista läh­tö­koh­distaan ja pon­nis­tamaan eteenpäin, Jär­venpää kiteyttää.

Artikkelin tekijät 

Timo Jär­venpään haas­tattelu: Tarja Tuomainen

Teksti: Riina Lahtinen

Valo­kuvat: Jesperi Mel­vasalo, HämyLAN-peli­ta­pahtuma 2022

 

Hyvä lukija!

OPPIVA-ver­kos­tossa on aloi­tettu vuonna 2021 jul­kai­susarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.

POREILE! Jos haluat kom­men­toida tai lisätä jotain uutta jul­kaisuun, ota yhteyttä: tarja.​tuomainen@​edita.​fi

 

Vastaa

Säh­kö­pos­tio­soi­tettasi ei jul­kaista.