Timo Järvenpää on saanut hyviä kokemuksia opetuksen muuttamisesta pois perinteisestä opettajajohtoisesta tavasta. E-urheilu kehittää valinnaisaineena pelaamistaidon lisäksi myös monenlaisia tulevaisuustaitoja.
Sisältö
Matematiikan ja fysiikan opettaja Timo Järvenpää Hämeenkylän koulusta Vantaalta on kehittänyt opetusta opettajajohtoisuudesta kohti uudenlaisia opetus- ja arviointitapoja. Järvenpää on opettanut toista vuotta e-urheilun valinnaiskursseja. Katso video Järvenpään kokemuksista (artikkeli jatkuu videon jälkeen):
Katso video oman työn kehittämisestä ja e-urheilusta valinnaisaineena
Tarja Tuomainen haastattelee Timo Järvenpäätä uudenlaisesta opettajuudesta ja e-urheilusta valinnaisaineena. Katso video: Kokemuksia uudenlaisesta opettajuudesta ja e-urheilusta valinnaisaineena
– Lähdin noin viisi vuotta sitten miettimään, miten opettajajohtoisuutta voisi muuttaa oppilaita aktivoivaan suuntaan. Perinteinen kaikille samaa -ajattelu ei välttämättä toimi enää, ja uusilla opetustavoilla menestyviä oppilaita pystytään tukemaan eteenpäin ja heikommin osaavien auttamiseen jää enemmän aikaa.
Järvenpää korostaa, että muutos vaatii sekä opettajilta että oppilailta ja opettajan pitää luottaa asioiden sujumiseen.
– Ensin pitää lähteä muuttamaan omaa työskentelyä. Itse halusin vielä aika äärimmilleen sen muutoksen, että tuttu ja turvallinen opettamisen osuus jää pois. Opettajana joutuu kestämään, että ei välttämättä tiedä ihan joka hetki, mitä kukin tekee oman Chromebookinsa ääressä.
Oppilaiden mielestä on Järvenpään mukaan kivaa tehdä tehtäviä kavereiden kanssa ja vaikuttaa itse siihen, missä järjestyksessä tekee asiat.
– He tietävät, mitä joka tunnilla tapahtuu, koska heille on jo valmiiksi kerrottu, miten koko syksy etenee esimerkiksi fysiikassa, Järvenpää kuvailee.
Uudenlaiset oppimistavat luovat onnistumisen kokemuksia
Järvenpää ei ota suoraan kantaa uudenlaisen mallin oppimistuloksiin, mutta hänen mukaansa oppilaat kokevat saavansa parempia arvosanoja.
– Se perustuu puhtaasti siihen, että oppitunneilla havainnoidessa pystyy poimimaan keskustelusta ja oppilastöistä tavoitteiden osaamista. Arviointi ei pohjaudu niin paljon kirjalliseen näyttöön eikä perinteisiin kokeisiin. Kierrän aina tunnin alussa jokaisen luona kysymässä, mitä aiot tänään tehdä ja mihin tarvitset apua. Sen jälkeen opettajan ammattitaidolla tiedän, kenen kanssa täytyy enemmän tehdä työtä ohjausroolissa.
Järvenpää päätti kollegoidensa kanssa myös luopua perinteisistä kokeista.
– Jokainen oppitunti on mahdollisuus ihan aidosti näyttää osaamistaan, kun arviointi ei perustu pelkkään kokeeseen. Yksi heikommin mennyt tunti ei myöskään kaada arviointia.
Koe ei ole Järvenpään mukaan menneen ajan juttu, mutta sen vahva rooli oppilaiden silmissä ohittaa usein kaiken muun hyvän.
– Käytämme sähköistä vihkoa tuntihavainnointina fysiikan tavoitteiden toteutumisesta oppituntitilanteessa. Meillä on myös pieniä perustaitotestejä, joilla hahmotetaan, mitä perussisältöjä on opittu.
Myös huoltajat luottavat opettajan arviointikykyyn uudenlaisessa opetuksessa.
– Toisaalta huoltajat voivat olla huojentuneita, kun ei ole koetta, kun kokeet ja niihin valmistautuminen voivat stressata.
Järvenpää korostaa myös työyhteisön tukea: on tärkeää, että esihenkilö kannustaa uudenlaiseen tekemiseen.
Laaja-alaisten taitojen harjoitteleminen hyödyttää tulevaisuuden työelämää
Tulevaisuuden työelämä vaatii Järvenpään mukaan perustaitoja, joilla saa hallittua uusia kokonaisuuksia.
– En väheksy, etteikö oppiaineiden sisällöt ole itsessään tärkeitä, mutta väitän, että fysiikan sisältöä pystyy omaksumaan myös myöhemmin, jos oppimistaidot ja oman toiminnan ohjaustaidot ovat kehittyneet ja on löydetty tavat oppia asioita parhaiten.
Järvenpää käy oppilaiden kanssa läpi, minkä tyyppisiä ammatteja tarvitaan tulevaisuudessa.
– Perustelen tätä uudenlaista toimintakulttuuria fysiikan tunneilla, että opiskellaan taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Käymme läpi ylipäänsä työelämää, jossa esihenkilö ei ole aina vieressä ohjaamassa, vaan täytyy ottaa vastuu omasta työskentelystä.
– Aikaisemmin ehkä vielä enemmän korostettiin tietynlaista yksittäistä asiaosaamista tai yksittäisiä taitoja. Enemmän näen, että laaja-alaisella osaamisella menestyy tulevaisuudessa.
E-urheilu motivoi valinnaisaineena
Hämeenkylän koulussa voi opiskella e-urheilua valinnaisaineena. Järvenpää kuvailee e-urheilun olevan tyypillisimmillään sitä, että pelataan joukkueena kilpailuissa turnauksia tietokoneverkon kautta.
– Kaksi vuotta sitten keskustelimme apulaisrehtorin kanssa, voisiko meillä olla valinnaiskurssi, jossa tutustutaan e-urheilun maailmaan. Sehän on tulevaisuutta ja todennäköisesti työllistää tulevaisuudessa paljon erilaisia osaajia: striimaamista, markkinointia, valmennusta ja muuta.
– Koulussamme on jo usean vuoden ajan pidetty oppilasagenttien kanssa oppilaille verkkopelitapahtumaa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia osallistaa oppilaita vähän erilaisen tekemisen suunnitteluun, ja oppilaat löytäneet paljon ystävyyksiä.
Intoa perusopetukseen voi tuoda halu päästä myöhemmin pelimaailmaan liittyviin työtehtäviin. Nuorten kanssa käydään paljon läpi sitä, mitä muuta kuin pelaamista e-urheiluun liittyy ja mikä motiivi sillä on peruskoulussa oppiaineena.
– Opimme pelaajan arjesta myös siinä, että menestyvät pelaajat joutuvat miettimään omaa terveyttään: miten toimitaan joukkueena, miten syödään, nukutaan ja liikutaan – ei voi pelkästään pelata 17 tuntia vuorokaudessa. Näitä asioita toki jokainen tarvitsee, ja ne on puettu siihen maailmaan, joka innostaa pelaamisesta kiinnostunutta nuorta.
Intoa e-urheilun kautta opiskeluun tulevaisuutta varten
Opinto-ohjaajien kanssa voi käydä läpi, mitä vaaditaan, että pääsee esimerkiksi striimaajaksi, tapahtumia tuottavan yrityksen vastuuhenkilöksi tai vaikkapa urheilujoukkueen valmentajaksi.
– En suoraan markkinoi, että e-urheilusta löytyy se innostus myös muihin aineisiin ja eteenpäin pyrkimiseen, mutta toivon, että oppilaat löytävät siitä intoa myös muuhun, Järvenpää kuvailee.
– Kun kohtaamme ammattilaisia vierailutilanteissa, he voivat nähdä, että tämä on tosi hyvä juttu: haluan tietenkin menestyä, jotta saan numeroita ylöspäin ja pääsen haluamaani paikkaan opiskelemaan.
Järvenpää kokee, että peruskoulussa on kysyntää tukea elämänhallintataitoja ja tässä myös pelaamiskulttuuri voi auttaa innostaessaan nuoria.
– Tämä vaatii, että meillä toki oltava pelaamista mukana, jotta tuttu maailma kantaa.
Tunneilla haetaan erilaisia tapoja lähestyä arkielämää ja työelämän ilmiöitä.
– E-urheilu ei ole itsessään mikään ainoa pelastava juttu, mutta se on yksi nuorten maailmassa oleva teema, jonka ympärille on helppo lähteä rakentamaan motivoivaa tietä.
Tulevaisuustaidot haltuun haastamalla omaa opetustaan
Mitä tehdä, jos haluaa pois omalta mukavuusalueeltaan kokeilemaan uudenlaisia opettamistapoja?
– Pitää uskoa ja jatkaa, vaikka uusi tapa tuntuu vähän oudolta ja muutos vie aikaa.
Vaikka oppilaat haluaisivat palautteessaan jatkaa tuttua turvallista mallia, Järvenpään mukaan vaatii uskoa ja keskustelua, miksi teemme tätä asiaa näin ja miksi tämä ei ole yhtään huonompi tapa.
– Meidän pitää rohkeasti jättää jotakin pois ja viedä opettajuutta siihen suuntaan, että olemme niin sanotusti valmentajia. Totta kai meillä on tietynlaiset rutiinit ja koulumalli, mutta toisaalta emme voi jumittua siihen, vaan meidän pitää jossain määrin muuttaa koulua vastaamaan tämän hetken nuorten toimintaa.
– Mitä enemmän opetussuunnitelman tavoitteita lukee, sieltä heijastuu mahdollisuus ohjata enemmän taitojen suuntaan, Järvenpää iloitsee.
Millainen olisi unelmaperuskoulu tulevaisuudessa?
– Toivon, että jokainen tulisi kohdatuksi omanlaisenaan ja saisi sellaista ohjausta, että kehittyy eteenpäin ja kokee joka päivä, että oppii jotakin uutta.
Järvenpää painottaa kykyä säilyttää into oppimiseen, sillä se tuo parempia tuloksia.
– Oleellisinta on, että jokainen opettaja uskaltaa lähteä työurallaan tekemään pieniä tai suurempia muutoksia sitä kohti, että oppilailla on mielekästä tulla kouluun omista lähtökohdistaan ja ponnistamaan eteenpäin, Järvenpää kiteyttää.
Artikkelin tekijät
Timo Järvenpään haastattelu: Tarja Tuomainen
Teksti: Riina Lahtinen
Valokuvat: Jesperi Melvasalo, HämyLAN-pelitapahtuma 2022
Hyvä lukija!
OPPIVA-verkostossa on aloitettu vuonna 2021 julkaisusarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.
POREILE! Jos haluat kommentoida tai lisätä jotain uutta julkaisuun, ota yhteyttä: tarja.tuomainen@edita.fi