Luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä on tarkasteltava laajemmin osana lasten ja nuorten arkea. Artikkelissa tarkastellaan PISA 2022 - ja PIRLS 2021 -tutkimuksista saatuja havaintoja lukutaidosta.
Sisältö
Oppilaiden hyvä lukutaito ja lukemisen harrastaminen ovat hyvien oppimistulosten merkittäviä taustatekijöitä. Ne heijastuvat laajasti oppimaan oppimisen taitoihin ja siksi myös koulussa useimpien oppiaineiden osaamiseen. Sisäisesti motivoitunut lukuinto laajentaa lukemisen harrastamisen myös vapaa-ajalle ja keskittymiskykyä edistäväksi mieluisaksi tekemiseksi. Lukutaidosta on siis syytä olla huolissaan.
PISA 2022 -arvioinnissa keskityttiin matematiikan osaamisen arviointiin, mutta sen rinnalla havaittiin lukutaidon osalta aikaisempaa suurempi pistemäärän keskiarvon lasku sekä suurempia oppimiseroja koulujen välillä ja oppilaiden kesken. PISA-kokeet toteutettiin huhti- ja toukokuussa 2022 ja OAJ:n lakon takia aikaikkunaa venytettiin vielä lukukauden loppuun saakka, kesäkuun alkuun. Tuloksia arvioidessa on otettava huomioon se, miten eri tavoin pandemia-aika on vaikuttanut tulosten laskuun. Siitä ei voi antaa tyhjentävää vastausta.
Erinomaisia lukijoita entistä vähemmän ja heikkoja enemmän
PISA-arvioinnin mukaan 15-vuotiaiden suomalaisten peruskoululaisten lukutaidon taso on edelleen OECD:n keskiarvoa (476 pistettä) korkeampi. Pistemäärän keskiarvo oli 490 pistettä. Parhaimman kymmenyksen oppilaat saavuttivat vähintään 619 pistettä, kun taas heikommalla kymmenyksellä pistemäärä oli korkeintaan 350 pistettä. Joten oppilaiden parhaimman ja heikoimman kymmenyksen ero oli siis 270 pistettä. (Hiltunen ym. 2023, 31)
Vuoden 2018 PISA-arviointiin verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut 30 pistettä, joka on koko mittauksen viidenneksi suurin pudotus ja vastaa yhden kouluvuoden osaamiseroa. Erinomaisten ja huippulukijoiden määrä oli neljässä vuodessa vähentynyt 14 prosentista 9 prosenttiin (osaamistasot 5–6). (Hiltunen ym. 2023, 31)
Vähintään tason 2 (välttävä lukutaito) saavuttaneita oppilaita oli noin 79 prosenttia, mikä oli OECD-maiden keskiarvoa (74 %) korkeampi. Kuitenkin Suomessa tason 2 alapuolelle jäi useampi kuin joka viides oppilas eli 21,4 prosenttia. Muutos on merkittävä ja tilastollisesti merkitsevä verrattuna vuoteen 2018, jolloin heikkoja ja erittäin heikkoja lukijoita oli alle 14 prosenttia. PISA 2022 Ensituloksia -raportissa todetaankin: ” Kokonaisuutena voidaan sanoa, että keskimäärin lukutaidon hallinta on heikentynyt kauttaaltaan, mutta erityisesti lukutaidoltaan heikkojen oppilaiden osaaminen on heikentynyt muita osaamisryhmiä enemmän.” (Hiltunen ym. 2023, 34)
PISA 2022:n tuloksista käydyssä julkisessa keskustelussa on oppimistulosten laskuun tarjottu selitykseksi jotain yksityiskohtaa peruskoulun pedagogiikassa tai kokonaisvaltaisempaa näkemystä siitä, miten yhteiskunnan suuremmat kehityslinjat heijastuvat kouluun ja vaikuttavat oppilaiden oppimiseen, motivaatioon ja hyvinvointiin. Oikeassa olemisten todistelun sijaan tarvitaan yhteistyötä kehityksen suunnan parantamiseksi. Mitkä olisivat parhaat ja toimivat ratkaisut pedagogiikassa ja koulutuspolitiikassa?
Neljäsluokkalaisten lukemista tutkittiin PIRLS 2021 -tutkimuksessa
Toukokuussa 2023 julkaistun PIRLS 2021 -arvioinnin tulokset eivät saaneet niin suurta julkisuutta kuin mitä PISA saa vuodesta toiseen. PIRLS on kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus, joka tarkastelee neljäsluokkalaisten oppilaiden lukutaidon osaamista ja asenteita lukemiseen monesta eri näkökulmasta. Tuoreimman raportin aineisto kerättiin keväällä 2021, ja vastaava tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2011 ja 2016.
PIRLS 2021 -arvioinnissa suomalaisoppilaat saavuttivat keskimäärin 549 pistettä, joka oli 17 pistettä vähemmän kuin vuonna 2016, mikä on tilastollisesti erittäin merkitsevä muutos. Lukutaidon oppimistulokset olivat siis tässäkin tutkimuksessa laskeneet, mutta Suomi sijoittui kärkeen osallistuneiden 57 maan tai itsehallintoalueen joukossa. Hyvin menestyneiden eli Singaporen (587 pistettä) ja Hongkongin (573) tulosta lukuun ottamatta kärkimaiden väliset piste-erot oli hyvin pieniä. Esimerkiksi Puolan (549) ja Ruotsin (544) tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi Suomen (549) tuloksesta. Neljäsluokkalaisten lukutaidon näkökulmasta osaaminen Pohjoismaissa on melko samalla tasolla, mutta Suomi on hieman parempi, niin kuin on ollut myös PISA:ssa. Sukupuoliero tyttöjen hyväksi on näkynyt lukutaidon arvioinneissa vuosikymmeniä, ja ero on ollut Suomessa erityisen suuri. (Leino ym. 2023, 20–37)
PIRLS-tutkimuksessa lukutaitoa tarkasteltiin neljän suoritustason avulla. Suomessa erinomaisen suoritustason saavutti 14 prosenttia oppilaista, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Heikon suoritustason saavutti 96 prosenttia oppilaista, eli 4 prosenttia oppilaista ei yltänyt tälle alimmalle suoritustasolle. Näiden erittäin heikosti lukevien oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. (Leino ym. 2023, 29)
Kun PISA- ja PIRLS-tuloksia verrataan toisiinsa, niin neljäsluokkalaisten lukutaidon tulokset ovat kansainvälisessä vertailussa parempia kuin 15-vuotiaiden ja oppimiserot peruskoulun aikana kasvavat oppilaiden kesken.
Vaikka pandemian ajan vaikutuksia lukutaidon mittaustuloksiin on vaikea arvioida, niin raportin mukaan selvempi vaikutus on sillä että, suhtautuminen lukemiseen on muutoksessa. Se näkyy jo neljäsluokkalaistenkin joukossa. Digilaitteiden käyttöön liittyy ensisijaisesti lyhyiden tekstien lukeminen, mikä vaikuttaa lukemistottumuksiin niin lapsilla kuin aikuisillakin. Lyhyet tekstit ovat helppoja ja nopeita lukea, mutta ilman harjoitusta pidempiin teksteihin on yhä vaikeampaa syventyä. Viiden vuoden aikana (2016–2021) lukemisesta paljon pitävien määrä on vähentynyt 5 prosentilla. (Leino ym. 2023, 89)
Puoli tuntia lukemista päivässä riittäisi
Lukemisesta kiinnostuminen ja omaksi ilokseen lukeminen ovat vahvasti yhteydessä lukutaidon tasoon. Jo vähäisestäkin lukemisesta voi olla merkittävää hyötyä: Suomen PIRLS-aineiston mukaan puolikin tuntia päivittäin koulun ulkopuolella lukevien lasten lukutaito on olennaisesti korkeammalla tasolla kuin vähemmän lukevien lasten. Puolet aineiston oppilaista ilmoitti lukevansa arkipäivisin vähemmän kuin puoli tuntia päivässä. Näiden oppilaiden osuus on kasvanut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2011.
Vuonna 2021 lapset lukivat viikonloppuisin vielä hieman vähemmän kuin arkena. Raportissa ennustetaan, että jos Suomessa on jatkossakin iso määrä neljäsluokkalaisia, joiden lukutaidon taso on heikko, on odotettavissa, että meillä on tulevaisuudessa vielä isompi joukko peruskoulun päättövaiheessa olevia heikkotasoisia lukijoita. (Leino ym. 2023, 86)
Luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä on tarkasteltava laajemmin osana lasten ja nuorten arkea. Kouluopetuksen lisäksi vaikutusta on myös siitä, miten perheissä ja vapaa-ajalla suhtaudutaan lukemiseen ja miten asenteet sitä kohtaan kehittyvät. Vanhempien merkitystä lukuharrastuksen edistämisessä tulee korostaa ja yhteistyössä kotien kanssa lisätä lukemisen suosiota oppilaiden muiden harrastusten joukossa.
Vanhempien toiminnan merkitys on korostunut PIRLS-tuloksissa aiemminkin. Lukutaitoon vaikuttavat kodin resurssit ovat sekä materiaalisia, kulttuurisia että sosiaalisia resursseja, joihin kuuluvat mm. vanhempien koulutus ja ammatti. Resurssit kertovat siis perheen sosioekonomisesta asemasta, mutta eivät rajoitu pelkästään siihen. Perheen kulttuurisiin ja sosiaalisiin resursseihin liittyy vahvasti myös asenne kouluttautumista kohtaan ja työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhempien lukemisen asenteeseen ja heidän antamaan lukemismalliin vaikuttaa paljon se, miten vanhemmat suhtautuvat lukemiseen. Pitävätkö he itse lukemisesta ja lukevatko he kotona niin, että lapsi näkee sen? Raportin mukaan on valitettavaa, että vanhemmat lukevat aiempaa vähemmän ja yhä harvempi vanhempi kertoo pitävänsä lukemisesta. (Leino ym. 2023, 89)
Teksti: Peter Johnson
Lukutaidon teema jatkuu: aiheesta on tulossa lisää sisältöjä vuonna 2024!
Lähteet
Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. 2023. PISA 2022 Ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49
Leino, K., Sirén, M., Nissinen, K. & Puhakka. E. 2023. Puoli tuntia lukemista. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos Tutkimuksia 37.
Hyvä lukija!
OPPIVA-verkostossa on aloitettu vuonna 2021 julkaisusarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.
POREILE! Jos haluat kommentoida tai lisätä jotain uutta julkaisuun, ota yhteyttä: tarja.tuomainen@edita.fi