Syväoppimisen tuoma riemu ei pysy keravalaisen Ahjon koulun rajojen sisällä, vaan viihtyisyys ja hyvinvointi leviävät myös lähialueille. Elämäntaitojen harjoitteleminen on noussut tärkeäksi oppimisen muutoksen myötä.
Millaisia taitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä? Miten syväoppiminen voi auttaa löytämään omat vahvuutensa?
Syväoppiminen kartuttaa elämäntaitoja, tietävät Keravalla sijaitsevassa Ahjon koulussa työskentelevät opettajat Minna Jalava ja Irina Nuortila. Syväoppimiseen perehtyneet Irina ja Minna korostavat näitä taitoja maailmassa, jossa tietoa voi opiskella netistä ja kaikkea ei tarvitse enää opetella ulkoa.
Ahjon koulussa on viime aikoina harjoiteltu syväoppimisen taidoista etenkin tiimityöskentelyä.
– Kun lapsi käy tämän polun läpi, niin miten valtavan taitavia kansalaisia heistä tuleekaan! Irina ja Minna kiteyttävät.
Taidot edellä -ajattelua arkeen
Koulussa nostetaan vuosittain esille ja harjoitellaan sykleittäin osa-alueita, jotka kuuluvat syväoppimisen käsitteen alle. Esimerkiksi tiimitaitoja on harjoiteltu tehostetusti, ja opettajat painottavat tässä taito-sanaa.
Lapset harjoittelevat työskentelemään erilaisissa tiimeissä. On tärkeää harjoitella monenlaisia rooleja ryhmässä. Näitä rooleja ovat esimerkiksi puheenjohtaja, kirjuri, tsemppari ja kellottaja. Irina ja Minna painottavat syvempää pureutumista näihin taitoihin, jolloin niistä tulee enemmän tietoiseksi. Konkreettinen taidot edellä -ajattelu on lisääntynyt arjessa.
Irina ja Minna painottavat syvempää pureutumista näihin taitoihin, jolloin niistä tulee enemmän tietoiseksi. Konkreettinen taidot edellä -ajattelu on lisääntynyt arjessa.
– Sanallistamme asioita paljon ja autamme lapsia pohtimaan ja tiedostamaan, mitä he ovat tekemässä. Ei vain niin, että oppilaat etsivät jotakin tietoa, vaan heidän on oleellista pohtia, millaisia taitoja tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseksi.
Koulussa on oppilaita, joilla on sosiaaliseen yhdessäoloon liittyviä haasteita, ja toimintatavat ovat olleet harjoittaneet erinomaisesti myös sosiaalisia taitoja.
– Elämäntaitojen harjoittelu oppimisen rinnalla on noussut arvoonsa oppimisen muutoksen myötä, opettajat iloitsevat. – Toiminnallinen oppiminen on niin iso osa arkeamme, että emme istu kovin kauan paikoillamme.
Oppilaiden vahvuudet esiin
Vahvuuspedagogiikan ajatus kulkee taustalla ja näkyy voimakkaasti koulun arjessa. Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat, ja jokaisella on omat vahvuutensa. Jokainen on samanarvoinen ja voi kokea olevansa hyväksytty porukassa.
Koulussa käytössä olevat Huomaa hyvä -kortit auttavat nimeämään vahvuuksia. Kortit ovat mukana myös oppimiskeskusteluissa, joissa käydään jokaisella luokka-asteella läpi oppilaan vahvuuksia.
– Oli ihanaa nähdä, kun vanhemmatkin valitsivat lasta kuvaavia kortteja. Vanhemmat ovat kehuneet kyseistä menetelmää antamassaan palautteessa, sillä he eivät ole aina muistaneet sanoittaa lapselleen, missä tämä on hyvä.
Tänä syksynä Ahjon koulussa on keskitytty syväoppimisen alueista myös globaaliin kansalaisuuteen, ja yksi kantavista ajatuksista on, miten oppilaista voi kasvattaa vastuullisia tulevaisuuden kansalaisia. Nykyisten alakoulun oppilaiden työpaikat eivät välttämättä sijaitse Suomessa, ja myös ammatit muuttuvat.
Opettajat panostavat siihen, että kukin oppilas huomaa oman äidinkielensä olevan vahvuus: joku osaa vaikkapa viroa, venäjää, englantia ja suomea, ja näin monipuolinen osaaminen auttaa hakemaan tulevaisuudessa töitä hyvin laajalta alueelta.
Iloa ja viihtyvyyttä koko asuinalueelle
Syväoppimisen käytänteiden tuoma ilo ei pysy vain koulun rajojen sisällä. Yhteistyötä on tehty alueen asukkaiden, muun muassa vanhusten ja maahanmuuttajaryhmien kanssa.
– Lapset huomasivat, että bussipysäkin ympäristö on täynnä tupakantumppeja. Aloimme tutkia asiaa. Laskimme ja siivosimme tumppeja ja teimme aiheesta diagrammin. Tämän jälkeen tiedotimme asukkaita: oletteko huomanneet, että aluetta on siivottu joka aamu ja aina ilmestyy uusia roskia?
Irina ja Minna ovat havainneet, miten lapsi huomaa tällaisen vaikuttamistyön kautta, että pienillä teoilla on isoja merkityksiä. Ajatus muuttuu konkreettiseksi lähellä tapahtuvien hyvien tekojen kautta.
– Tällaista ajattelua olemme yrittäneet iskostaa lasten mieleen: mitä minä voisin tehdä itse oman ympäristöni ja hyvinvointini eteen?
Koronapandemia ei estänyt luovuuden käyttämistä. Vaikka sisätiloissa kokoontumiset olivat harvassa, ulkoa löytyi vallattavaa tilaa. Tiimityöskentelyn harjoitteleminen huipentui läheiseen metsään valmistettuun taidepolkuun, josta löytyi muun muassa linnunpönttöjä, hyönteishotelleja ja savitöitä.
Kaupunki järjesti taidenäyttelystä kertovat kyltit. Keravan somekanavista on voinut lukea ilosta, jota metsänäyttely on tuonut vierailijoille.
– Lapsille siitä heräsi valtava me-henki, joka näkyy koulussamme. Yksi linnunpönttö ei olisi erottunut, mutta 30 pönttöä muodosti valtavan hienon, värikkään lintulaakson.
”Mitä voisin tehdä itse ympäristöni ja oman hyvinvointini eteen?”
Ei paluuta vanhaan
Syväoppimisen opettaminen on muuttanut Irinan ja Minnan omaa ajattelua ja suhtautumista työhön, eikä entiseen opettajajohtoisuuteen ole paluuta. Yli 20 työvuoden jälkeen he ovat havainneet, että ammatti ei ole enää sama kuin uran alussa.
– Aikanaan yliopistossa saadun koulutuksen perusteet ovat toki samat, mutta koulumaailma on aivan toinen. Tarvitaan jatkuvaa kehittymistä ja halua nähdä asioita uudella tavalla. Jokaisessa ammatissa on myös muutosvastarintaa: on turvallista tehdä asiat niin kuin ne on aina tehnyt.
Tiimityöajattelu on laajentunut myös aikuisiin, ja Ahjon koulussa eri tiimit vastaavat eri asioista kuten Irina ja Minna syväoppimisesta. Tiimityöskentely on poikinut monenlaista hyvää muun muassa tapahtumien, teemapäivien ja hyvien toimintatapojen jakamisen muodossa.
Minna aloitti tänä syksynä Irinan työparina ja pääsi sisään yhteisopettajuuden iloihin. Tämä sujui helposti, koska luokka on toiminut jo muutamia vuosia kahden opettajan voimin.
– Olen toiminut kuukauden ajan yhteisopettajuuden parissa ja näen jo nyt kaikki ne valtavat mahdollisuudet, joita tähän liittyy. Enkä oikeastaan havaitse tässä mitään negatiivista. Oma opettajuus ja pedagoginen ajattelu on muuttunut, Minna iloitsee.
Irina ja Minna korostavat, että yhdessä tekeminen on myös aikuisille tärkeää. Mahdollisuus luoda itsensä näköinen työnkuva innostaa.
– Eräskin oppilas kysyi yhtenä aamuna, että miksi olet aina niin onnellisen näköinen!
”Tarvitaan jatkuvaa kehittymistä ja halua nähdä asioita uudella tavalla.”
Sitoutuminen auttaa menestymään syväoppimisessa
Opettajat toteavat, että syväoppiminen ei ole tuonut haasteita omassa koulussa. Yksi avaintekijä onnistumisessa on, että kaikkien täytyy olla sitoutuneita toimintaan.
– Meillä koko henkilökunta toteuttaa tätä jollakin tasolla. Olisi hankalaa, jos joku ei allekirjoittaisi toimintaa ollenkaan.
Irina ja Minna tiedostavat, että muutos vie toki aikaa. On oltava rohkea ja kokeiltava erilaisia toimintatapoja.
– Kaikki ei välttämättä mene heti täydellisesti, jolloin mietimme, mitä voisimme tehdä toisin. Kyllähän me arvioimme itseämme, joskus aika kriittisestikin.
Irina ja Minna ovat havainneet, että alakoulussa syväoppimista on vielä helppo opettaa, sillä koko opetuksen voi rakentaa syväoppimisen ympärille. Yläkoulussa haasteena voi olla opettajan vaihtuminen tunneittain.
– Syväoppimisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan jokainen on mukana omalla persoonallaan ja sydämellään. Meidän tapamme tehdä asioita ei ole ainoa oikea, vaan ympäri Keravaa tehdään mielettömiä juttuja. Näistä kuuleminen tuottaa wau-efektin ja innon soveltaa kuultua omassa koulutyössään.
Irinalla ja Minnalla on vinkki kunnille, jotka ovat harkinneet syväoppimisen toteuttamista: ajatusten vaihtaminen eri koulujen välillä on todella tärkeää. Niistä saa hyviä ideoita, joista jotkut toimivat sellaisenaan, osa taas toisella tavalla toteutettuna tai idean poikasina.
”Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan jokainen on mukana omalla persoonallaan ja sydämellään.”
Syväoppiminen on tulevaisuutta
Syväoppimista toteutetaan keravalaisissa oppilaitoksissa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, mikä ilahduttaa Irinaa ja Minnaa.
– Olemme saaneet aiheesta paljon koulutusta, ja koska koulutukset koskevat kaikkia kouluja, kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa asioita. Jos perhe muuttaa Keravan sisällä, lapsi saa samantyyppistä opetusta ja kasvatusta jokaisessa koulussa.
Irinalla ja Minnalla on selkeä näkemys syväoppimisen tulevaisuudesta.
– Eihän nykypäivänä pärjää ilman tätä. Jos syväoppiminen ei ole jossakin vielä käytössä, niin on korkea aika ottaa se käyttöön. Tämän päivän lapset tarvitsevat näitä taitoja, ja heidän tulevaisuutensa on meille sydämen asia.
Opettajat korostavat, että lasten tulevaisuutta ei voi ennustaa täysin. On herkullista pohtia, mitkä ammatit ovat osa tulevaisuutta ja mitkä häviävät kokonaan tai millaisia uusia taitoja tarvitaan.
– Syväoppiminen on laajentanut omaa ajattelutapaa koulumaailmasta, opetuksesta ja lapsista. Onhan tämä maailman paras ammatti, Irina ja Minna kiteyttävät.
Teksti: Riina Lahtinen