Millaiset tavoitteet auttavat kouluyhteisöjä alkuun koronapandemian jälkeen? Artikkelissa tarkastellaan, miten syväoppimisen keinot voivat auttaa pois koronakriisin aiheuttamasta hyvinvointivelasta.
Sisältö
“Pandemia-ajan koettelemukset ovat olleet kuin kovaa kyytiä vuoristoradalla ilman turvavöitä. Useimmille meistä kokemus on ollut pelottava ja tunnetta on lisännyt asian jatkuva pyörittäminen kärkiuutisena mediassa. Kulunut vuosi on paljastanut yhteiskunnassa ja koulutuksessa piilleen eriarvoisuuden. Kun pandemia-ajan loppu nyt häämöttää, ajatus entiseen palaamisesta saattaa houkuttaa. Mutta emmehän me voi entiseen palata. Pandemian lonkerot ovat koskettaneet meitä kaikkia jollakin tavalla. Hermostommekin on sopeutunut uuteen tilanteeseen. Trauma, stressi, tylsyys ja passiivisuus ovat vaikuttaneet kognitiivisiin kykyihimme ja tehneet pitkäkestoisesta stressistä entistä pahempaa.1 Olemme kaikki muuttuneet. Myös koulu on muuttunut pakon edessä. Kouluissa on otettu käyttöön uusia toimintatapoja ja tekniikoita sekä keskitytty hyvinvointiin aikaisempaa enemmän. Entiseen ei ole paluuta, sillä oppilaat, opettajat, perheet ja koko yhteiskunta ovat muuttuneet. “Et voi astua samaan jokeen kahdesti. Joki on muuttunut, ja niin olet sinäkin.” 2, 3Näin alkaa NPDL Globalin syksyllä 2021 julkaisema artikkeli, jonka kirjoittajina ovat kansainvälisesti tunnetut koulutuksen asiantuntijat Joanne Quinn, Mag Gardner, Max Drummy ja Michael Fullan. Vaikka ei voida tarkalleen ennakoida, milloin koronapandemian rajoitukset päättyvät, nyt on kuitenkin syytä katsoa eteenpäin. Vähitellen Suomessakin yhteiskunta on vapautumassa määräyksistä ja suosituksista, jotka ovat vaikuttaneet koulutukseen ja oppimiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja moneen elämän alueeseen. Toisaalta taudin leviämisen aallot voivat nousta uudestaan ja synnyttää uusia vaikeita vaiheita. Tässä artikkelissa tarkastelemme edellä mainittua NPDL Globalin julkaisua ja Heikki Hiilamon selvitystä4 koronakriisin aiheuttamasta hyvinvointivelasta. Lisäksi jaamme ideoita kolmesta koulusta, miten niissä on kehitetty oppilaiden hyvinvointia ja syväoppimista tukevia käytäntöjä. Tällaisten hyvien käytäntöjen jakaminen OPPIVA-verkostossa on juuri nyt ajankohtaista.
1 Panostetaan syväoppimiseen ja oppimisvajeesta toipumiseen – NPDL Global
NPDL Globalin kirjoittajatiimi5 kehottaa aluksi ajattelemaan nykytilannetta puhtaalta pöydältä. Voisimme kuvitella sellaisen koulun, joka toivottaisi oppilaat tervetulleiksi ja se innostaisi kaikkia.
Oppilaat voisivat luoda yhteyksiä toisiinsa oleellisen ja merkityksellisen oppimisen avulla. Tällainen koulu olisi yhteenkuuluvuuden, ihmeiden ja ilon yhteisö, jossa jokaisesta oppilaasta välitetään. Yhdenvertaisuus, hyvinvointi ja rikastuttava sekä osallistava oppiminen antaisi kaikille oppilaille mahdollisuuden kukoistaa.
1.1 Vastusta hätäratkaisuja – ei nopeita fiksauksia
Tosin kuin Suomessa, monissa maissa oppilaat ovat olleet pitkiä jaksoja kokonaan poissa kouluista6 ja pahimmillaan kehittyvissä maissa koulut eivät ole toimineet lainkaan yli puoleentoista vuoteen. Oppilaiden palaaminen kouluun luo useita haasteita. Yksi näistä on niin sanottu osaamiskato7, josta Suomessa on käytetty käsitettä oppimisvaje8. Tällöin huomion keskipisteenä on erityisesti oppilaat, joilla on oppimisen vaikeuksia.
Ensimmäinen reaktiomme on ”oppimisvajeen” vaikutuksen alla olevien luokittelu ja vajeeseen vastaaminen kokeilla, seurannalla ja rajoitetuilla korjaavilla toimilla. Tällaistahan me pidämme tehokkaana ja itsestään selvänä ratkaisuna perinteisessä kouluopetuksessa.
Quinn9 kumppaneineen kuitenkin varoittaa tällaisesta lähestymistavasta. Ensinnäkin kyseessä on vanha malli, josta heikoimmassa asemassa olevat oppilaat eivät ole hyötyneet. Toiseksi opettajat eivät voi olettaa tuntevansa oppilaitaan samalla tavalla kuin ennen pandemiaa.
Korjaavien toimien kiirehtiminen ei ota huomioon oppilaiden viimeisen vuoden aikana läpikäymiä kasvattavia kokemuksia. Lisäksi oppilaiden seulonta ja lajittelu puhtaasti luku- ja laskutaidon perusteella vahvistaa vahingollisia sosiaalista leimaantumista ja voi viedä heitä pois laadukkaista oppimiskokemuksista, jotka voisivat olla syvästi merkityksellisiä.
On myös täysin mahdollista, että tällaiset pyrkimykset tilanteen korjaamiseen pahentaisivat jo ennestään vaikeaa tilannetta ja vähentäisivät oppilaiden halua palata koulutyöhön. Siksi kirjoittajat kehottavat kouluja vastustamaan kiusausta toteuttaa tällaisia hätäratkaisuja (”quick fix”).
Meidän tulisi nähdä tuleva siirtymä ainutlaatuisena tilaisuutena ja aktivoida oppilaiden sisäinen halu ymmärtämiseen ja uteliaisuuteen todellisten syvällisten oppimiskokemusten avulla. Tämä osallistaisi heidät koulunkäyntiin uudelleen ja samalla tehostaisi heidän oppimistaan, koska motivaatio ja osallisuus yhdessä nostavat heidät ”oppimisvajeesta”. Koulut ja oppilaat voivat hyvin, kun he hyväksyvät yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin ja syväoppimiseen yhdistyvät päämäärät.
Podcast: Pandemiasta uuteen nousuun – millainen tulevaisuusloikka pitäisi ottaa?
Tässä podcastissa professori Pasi Sahlberg pohtii pandemian vaikutuksia globaalista näkökulmasta. Podcastissa ollaan seuraavien teemojen äärellä: Mitä korona-ajasta tulisi oppia? Miten jatkamme pandemian jälkeen eteenpäin?
Pandemia kulkee edelleen mukanamme globaalisti vielä pitkään. Opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten tulisi nähdä mahdollisuudet kehittymiseen ja siihen, miten jatkamme tästä eteenpäin. Kuinka kehitämme yhdessä sekä oppimista että hyvinvointia? Pasi Sahlbergin kanssa keskustelevat Peter Johnson ja Tarja Tuomainen.
1.2 10 kärkitavoitetta syväoppimisen aktivoimiseen ja osaamisvajeesta toipumiseen
Joanne Quinn ja kumppanit esittävät kymmenen kärkitavoitetta10, joilla aktivoidaan syväoppiminen ja nostetaan oppilaita pois syntyneestä osaamisvajeesta. Nämä kärkitavoitteet auttavat myös kouluyhteisöjä alkuun uudella polulla ja antavat voimaannuttavia ideoita.
1) Tarkastele maailmaa vahvuuslinssin läpi
Jos kohtelet ihmisiä rikkinäisinä, he vastaavat sinulle niin kuin rikkinäiset ihmiset vastaavat. Käytä sen sijaan vahvuuslinssiä: tunnista ihmisten vahvuudet ja usko heihin, niin yllätyt. Aloita kuuntelemalla oppilaita. Haastattele lapsia ja kuuntele heidän tarinoitaan ja selviytymiskeinojaan sekä niitä asioita, mitä he ovat oppineet itsestään tänä aikana.
Tarkkaile opittuja asioita puutteiden sijaan ja rakenna niiden varaan. Tunnista oppilaiden kanssa uusia oppimismahdollisuuksia, jotka voivat innoittaa heitä keskittymään tulevaisuuteen uudelleen.
2) Pidä huolta hyvinvoinnista
Kaikki eivät voi olla mielenterveyden asiantuntijoita, mutta me voimme olla inhimillisiä. Aidot ihmissuhteet ovat avainasemassa, kun halutaan tukea yhteistä hyvinvointia. Varaa aikaa merkityksellisten oppilassuhteiden vaalimiseen, jotta he huomaavat sinun välittävän. Muistuta oppilaita ystävyyden ja toisten tukemisen tärkeydestä.
Jokaisen yhteisön jäsenen, eli henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien, tulisi osata tunnistaa traumat ja tavat, joilla ihmiset voivat tukea toisiaan. Vahvista opiskelusta vieraantuneiden oppilaiden yhteyttä välittävään ja jaksavaan aikuiseen.
3) Tee koulusta onnellinen paikka
Kotona oleminen on ollut oppilaille parhaimmillaankin yksinäistä aikaa. Uudista kouluyhteisöä palauttamalla sinne ilo, värit, musiikki, nauru, liike ja juhlan tuntu. Tuo takaisin sydämelliset rituaalit ja yhteiset normit, jotka tuovat psykologista turvallisuuden tunnetta ja yhteenkuuluvuutta.
Mieti, miten voit auttaa jokaista oppilasta tuntemaan olonsa erityiseksi, merkitykselliseksi ja osaksi yhteisöä. Tee koulusta paikka, jossa oppilaat haluavat olla.
4) Sytytä uteliaisuus syväoppimisen kautta
Jos tylsyyden haamu kummittelee luokkahuoneissa oppikirjojen, pistokokeiden ja työkirjojen muodossa, oppilaat menettävät kiinnostuksensa pian. Se on varma merkki siitä, ettei mikään ole oikeasti muuttunut. Meidän on osallistettava oppilaat uudelleen syvällisen, merkityksellisen ja oleellisen oppimisen keinoin. Tällä saralla on paljon tehtävää, mutta helpoin tapa aloittaa on ottaa huomioon oppilaiden omat ajatukset ja valinnat.
Tee itsestäsi oppija kuuntelemalla oppilaiden mielenkiinnon kohteita. Kun annat mallin uteliaisuudesta, oppilaiden oma uteliaisuus seuraa perässä.
5) Muista: yksi koko ei sovi kenellekään
Kun olet kuulostellut oppilaiden mielenkiinnon kohteita ja vahvuuksia, kohtaa heidät siellä, missä he ovat henkisesti. Tämä voi tarkoittaa erilaisten opetustapojen käyttämistä, mukautettuja lukujärjestyksiä, yksilöllisen tuen tarjoamista tai oppilaiden saattamista tekemisiin muiden asiantuntijoiden kanssa.
Vaikka tämä voi aluksi kuulostaa työläältä, se vähentää osallisuuteen ja muihin seikkoihin liittyviä ongelmia jatkossa.
6) Älä seuraa, älä pidä kokeita, älä jätä luokalle
Seuranta, kokeet ja luokalle jättäminen hidastavat oppilaita. Oppilaat itse pitävät huonoja tuloksia rangaistuksina. Vaikka näin kävisikin vain kerran, tapahtuman vaikutukset syövät oppilaan itseluottamusta ja kyvykkyyttä koko eliniän ajan.
Oppilaita vieraannuttavien käytäntöjen mielekkyyttä kannattaa harkita. Niiden sijaan kannattaa käyttää vuorovaikutteisia strategioita, kuten kuvailevaa palautteenantoa pienryhmissä ja yksilöllisesti tapahtuvaa neuvottelua ja itse- ja vertaisarviointia. Saatte nähdä oppilaiden heräävän eloon ja kiinnostuvan oppimisestaan itsenäisesti.
7) Älä jätä teknologiaa pois – hyödynnä sitä
Digiosaamisen parantuminen on lisännyt merkittävästi kykyämme olla yhteydessä ja viestiä muiden kanssa. Mieti, miten vanhemmat ovat osallistuneet enemmän viime aikoina.
Peruskoulun yläluokkien oppilaat ja lukio-opiskelijat ovat saaneet opettajiltaan tukea sähköpostitse ja verkossa. Sosiaalisessa mediassa on jaettu positiivisia ja toiveikkaita viestejä. Oppilaat ovat päässeet näkemään digitaalisesti maailman hienoimpia museoita, gallerioita ja tapahtumia. Yhteisiä tapaamisia ongelmien ratkaisua varten on helppo järjestää verkossa.
Teknologia on tehokasta, kun sitä käytetään pelkän tiedonvälityksen sijaan ihmisten välisiin yhteyksiin ja löytöjen tekemiseen. Miksi jättäisimme kaiken tämän hyödyntämättä?
8) Raivaa uusia polkuja niille, jotka sitä eniten tarvitsevat
Kun on oppilaalla on suuri tuen tarve, anna oppilaalle aktiivinen rooli prosessissa ja ratkaisun etsimisessä. Raivatkaa yhdessä tarkoituksellinen tukipolku, jolla oppilas voi nähdä itsensä kulkemassa. Ole avoin oppilaan ehdotuksille, vaikka ne olisivat epätavallisia. Ota käyttöön uusia vaihtoehtoja, jotka antavat oppilaille toivoa ja luovat sitoutumista.
Käytä hyväksesi mahdollisuudet uteliaisuuden herättämiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen samalla, kun uusia taitoja opetellaan. Käytä myös muita rakentavia strategioita: joustavat lukujärjestykset, vaihtoehtoiset suoritustavat, vaatimuksista luopuminen sekä suoritusten hyväksyminen hankitun osaamisen tai työkokemuksen perusteella. Ne voivat kaikki voimaannuttaa oppilaita. Pyydä heiltä palautetta.
Neuvotelkaa arvosanojen perusteista. Nämä strategiat otetaan vastaan kädenojennuksina, ei almuina.
9) Luo paikka, johon kaikki ovat tervetulleita
Toivota yhteisöt tervetulleeksi muodostamalla kumppanuussuhteita virastojen, eri toimijoiden ja paikallisten yritysten kanssa. Avaa verkkoyhteys kaikille. Pohtikaa toimitilojenne käytäntöjä uudelleen.
Kun huolehdimme suhteistamme yhteisöön ja perheisiin, annamme kaikille mahdollisuuden olla parhaimmillaan. Kun lapset näkevät perheensä osallisina koulussa, siitä tulee turvallinen ja tarpeellinen tila myös heille.
10) Älä anna kenenkään jäädä jälkeen
Muista, että muutokset ovat hankalia kaikille, myös kokeneille henkilökunnan edustajille. Hermostomme on viritetty uudelleen vain yhden vuoden aikana, ja palaaminen lähiopetukseen ja siirtyminen ”uuteen normaaliin” on jälleen merkittävä muutos. Monet edellä mainituista kärkitavoitteista koskevat yhtä lailla aikuisia kuin lapsiakin.
Artikkelin (Quinn11 ym.) mukaan: ”Pandemia on vienyt meiltä monta elämän tärkeää hetkeä. Ei anneta sen viedä kouluilta tätä ainutlaatuista mahdollisuutta. Ottakaa nämä kymmenen kärkitavoitetta käyttöönne ja raivatkaa kouluille polku kohti lupaukseen ja mahdollisuuksiin perustuvaa opetusta.”
”Kun annat mallin uteliaisuudesta, oppilaiden oma uteliaisuus seuraa perässä.”
2 Pandemian sosiaalinen velka ja vaikutus laaja-alaiseen hyvinvointiin
Suomessa siirryttiin etäopetukseen laajasti maaliskuussa 2020, jolloin OKM ja Opetushallitus antoivat koulutuksen järjestäjille valmiuslakiin perustuvat määräykset yhdessä Aluehallintovirastojen kanssa. Syyslukukaudelle 2020 annettiin uudet määräykset, jotka terveysturvallisuuden käytäntöjä noudattaen mahdollistivat lähiopetuksen perusopetuksessa ja toiseen asteen koulutuksessa.
Syksystä 2020 lähtien etäopetukseen siirtymiset tehtiin paikallisesti terveysviranomaisten näkemyksiä noudattaen. Korkeakouluopetus oli pisimmän ajan pelkästään etäopetuksen varassa. Se jatkui koko lukuvuoden 2020–2021 ja päättyi vaiheittain syyslukukaudella 2021.
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamon raportti Koronakriisin sosiaalinen velka – Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin? julkaistiin lokakuussa 2021. Tässä raportissa sosiaalisen velan käsitettä käytetään työkaluna, jolla voidaan arvioida koronakriisin aiheuttamia hyvinvointivajeita, ja toimenpiteitä, joilla tuota velkaa voidaan lieventää.
Kun Suomessa siirryttiin keväällä 2020 laajamittaisesti etäopetukseen, tuli varsin pian ilmi, että koulu on paljon muutakin kuin vain oppimisen paikka. Koulut ja koulutusinstituutiot ovat tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä toiminnan areenoita, yhteisöjä ja hyvinvoinnin lähteitä. Hiilamon12 mukaan koronarajoitukset kohdistuivat voimakkaasti kaikkeen koulutustoimintaan:
”Koronarajoitukset kohdistuivat voimakkaina kaikkeen opetus- ja koulutustoimintaan varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen ja aikuiskoulutukseen.
Nuorisotutkimusseuran kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa koululaisista ja opiskelijoista koki etäopetukseen siirtymisen vaikutukset kielteisinä, mutta samoin kolmasosa koki vaikutukset myönteisinä. Kielteisiä kokemuksia oli eniten lukioissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa sekä niiden keskuudessa, jotka arvioivat kotitaloutensa toimeentulon heikoksi.
Kielteiset kokemukset etäopetuksesta olivat yhteydessä yksinäisyyden kokemukseen sekä siihen, että nuori oli kokenut sosiaalisia kontakteja koskevat rajoitustoimet negatiivisina. Helsingin ja Tampereen yliopistojen kyselytutkimuksen mukaan etäkoulu lisäsi helsinkiläisten koululaisten yksinäisyyden kokemuksia ja heikensi oppilaiden elämänlaatua.
Koronapandemian aikana ihmisten on ollut pakko muuttaa jopa dramaattisesti harrastustoimintaan ja muuhun vapaa-ajan käyttöön liittyviä kulutustottumuksiaan…
Tämä rajoitti dramaattisesti fyysiseen kontaktiin perustuvaa harrastustoimintaa. Monet sisälajien urheiluseurat joutuivat käytännössä ajamaan toimintansa alas. Suomen olympiakomitean sporttirekisterin mukaan joissain lajeissa lisenssien määrä on pudonnut jopa kolmanneksella. Ihmiset löysivät kuitenkin nopeasti uusia tapoja tyydyttää tarpeitaan: ulkoliikunta ja retkeily lisääntyivät, harrastustoiminta siirtyi verkkoon.”15
Raportissa arvioidaan koronakriisin vaikutuksia laajemmin lasten ja nuorten sekä perheiden elämään. Seuraavassa on tiivis yhteenveto niistä negatiivisista vaikutuksista, jotka kohdistuivat lapsiin, nuoriin ja perheisiin (Hiilamo, 202116).
- Työttömyys, toimeentulotuen tarpeen lisääntyminen ja ruoka-avun tarve kertovat resurssivajeista
- Työhyvinvointi laski kriisin pitkittymisen seurauksena (vanhempien ansiotyö)
- Kotitöiden jakaminen aiheutti erimielisyyksiä
- Sosiaalisen toiminnan mahdollisuudet heikkenivät
- Etäkoulu ja -opiskelu heikensivät tiettyjen ryhmien hyvinvointia
- Yksinäisyyden kokemus yleistyi
- Perhe-/lähisuhdeväkivalta lisääntyi
- Toisten kohtaamisen mahdollisuudet heikkenivät
- Pandemia laaja-alaisena epätasapainotilana
- Elämysten puuttuminen
- Erityisesti stressi ja muu psyykkinen oireilu lisääntyi
”…koronakriisillä on ollut dramaattisia vaikutuksia esimerkiksi psyykkistä hyvinvointia ylläpitäviin ihmissuhteisiin ja fyysistä hyvinvointia kannattelevaan liikunta- ja urheilutoimintaan. Isovanhemmat ovat menettäneet lähikontaktit lapsenlapsiinsa ja lapset isovanhempiinsa. Merkittävä osa lapsista ja nuorista on jäänyt urheilutoiminnan ja muun harrastustoiminnan ulkopuolelle. Kestää pitkään ennen kuin toiminnan, yhteyksien ja olemisen muotojen kannalta hyvinvoinnille tärkeät uskonnolliset yhdyskunnat, järjestöt, urheiluseurat ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat saavuttavat pandemiaa edeltäneen aktiivisuuden tason. Ihmiset ovat jääneet vaille kohtaamisen mahdollisuuksia sekä kulttuuri- ja taide-elämyksiä ja uskonnollisia kokemuksia, joilla on tutkitusti merkittävä vaikutus hyvinvointiin.”17
Koronakriisi ja sen rajoitusten vaikutukset luovat siis pitkiä varjoja lasten ja nuorten hyvinvointiin myös kohtaamismahdollisuuksien, perhe-elämän ja harrastustoiminnan rajoittamisen takia.
3 Entiseen ei ole paluuta - katsotaan siis tulevaisuuteen
Kuten edellä NPDL Globalin julkaisemassa artikkelissa todettiin, koronapandemian jälkeiseen aikaan emme voi palata. Pandemian lonkerot ovat koskettaneet meitä kaikkia, ja varsinkin lasten ja nuorten tilanteesta on syytä olla huolissaan.
Edellä kerrotuista NPDL Globalin kymmenestä kärkitavoitteesta voi löytää avaimia siihen, miten suomalaisissakin kouluissa voidaan suunnata ajatuksia tulevaisuuteen ja hyvinvointivelan voittamiseen, harkiten ja pienin askelin. Ensimmäinen lähtökohta on se, että kouluyhteisön hyvinvointiin kannattaa nyt satsata niin yhteisön tasolla kuin yksilöidenkin kohdalla. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, joten hyvinvointia tulee tukea erilaisin toimin.
Koulukohtaisesti voidaan arvioida, millaisia toimia juuri omassa koulussa kannattaisi nyt viedä eteenpäin. Tuoreista kouluterveyskyselyn ja MOVE! -kyselyjen tuloksista saadaan pohjaa siihen, mitkä ovat hyvinvoinnin edistämisen tärkeimpiä kärkitavoitteita oppilaiden ikäryhmien kannalta ja koko kouluyhteisön tasolla.
Koulusta voidaan koronapandemiankin aikana tehdä hyvinvoinnin lähde, kun sinne tuleminen tuntuu oppilaista mukavalta, siellä tuetaan jokaisen oppilaan vahvuuksia ja oppiminen perustuu uteliaisuudelle ja ilolle. Ennen kaikkea koulu tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden väliselle kohtaamiselle ja ystävyydelle.
Kysyimme kolmesta kokkolalaisesta koulusta, millaisia toimivia ideoita ja käytänteitä niissä on käytössä oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Saimme mielenkiintoisia vastauksia, joista kerrotaan enemmän artikkelin toisessa osassa.
Teksti: Peter Johnson, Tarja Tuomainen
Viitteet
1Cushing, E. (2021) Late stage pandemic is messing with your brain. The Atlantic. 3(8).
2Alice Walker; alun perin Herakleitos.
3Quinn, J. & al 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global. [https://deep-learning.global/wp-content/uploads/2021/04/Activate-Deep-Learning-and-Lift-from-Loss.pdf]
4Hiilamo 2021
5Joanne Quinn, Mag Gardner, Max Drummy & Michael Fullan
6Sahlberg 2020
7Dorn, E., Hancock, B., Sarakatsannis, J., & Viruleg, E. (2020). Covid-19 and learning loss: Disparities grow and students need help. New York, NY: McKinsey. [https://www.mckinsey.com/industries/public-and-social- sector/our-insights/covid-19-and-learning-loss-disparities-grow-and-students-need-help]
8OPH. 2021. Perusopetuksen järjestäminen ja koronatilanteesta palautuminen 1.8.2021 alkaen. [https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-ja-koronatilanteesta-palautuminen-182021-alkaen]
9Quinn, J. & al 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global.
10”Ten Priorities”
11Quinn, J. & al 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global
12Hiilamo 2021, 14
13Lahtinen ym., 2021
14Ahtiainen ym., 2021
15Hiilamo 2021, 14
16Hiilamo 2021, 20
17Hiilamo 2021, 21
Lähteet
Hiilamo, H. 2021. Koronakriisin sosiaalinen velka. Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin?. Impulsseja. Lokakuu 2021. Kalevi Sorsa säätiö. [https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2021/10/KSS_Koronakriisin-sosiaalinen-velka_Web.pdf] Luettu 30.10.2021
Quinn, J., Gardner, M., Drummy, M. & Fullan, M. 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global. [https://deep-learning.global/wp-content/uploads/2021/04/Activate-Deep-Learning-and-Lift-from-Loss.pdf]
Kiilakoski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura.
Merikukka, M., Ristikari, T. & Kiilakoski, T. 2019. Suojaako yläkouluikäisten nuorten osallisuuden kokemus koulussa lyhyeltä koulutuspolulta? Yhteiskuntapolitiikka (4). [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019091828778]
Opetushallitus 2021. Perusopetuksen järjestäminen ja koronatilanteesta palautuminen 1.8.2021 alkaen. [https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-jarjestaminen-ja-koronatilanteesta-palautuminen-182021-alkaen]
Sahlberg. P. 2020. Does the pandemic help us make education more equitable? Educational Research for Policy and Practice. Springer Nature Singapore Pte Ltd. [https://doi.org/10.1007/s10671-020-09284-4]
Hyvä lukija!
OPPIVA-verkostossa on aloitettu vuonna 2021 julkaisusarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.
POREILE! Jos haluat kommentoida tai lisätä jotain uutta julkaisuun, ota yhteyttä: tarja.tuomainen@edita.fi