Koulujen ratkaisuja hyvinvointivelan nujertamiseen (osa 2)

Artik­kelin toi­sessa osassa tar­kas­te­lemme koro­na­kriisin aiheut­tamaa hyvinvointivelkaa1 suo­ma­laisten kou­lujen näkö­kul­masta ja jaamme ideoita kol­mesta kou­lusta, miten niissä on kehi­tetty oppi­laiden hyvin­vointia tukevia käy­täntöjä. Täl­laisten hyvien käy­tän­töjen jaka­minen OPPIVA-ver­kos­tossa on juuri nyt ajan­koh­taista. Voit myös antaa palau­tetta ja kertoa omista rat­kai­suista ja ideoista artik­kelin lopussa ole­vasta lin­kistä. Artik­keliin sisältyy myös podcast, jossa ääneen pää­sevät Koi­vuhaan koulun rehtori Jyrki Mik­konen ja apu­lais­rehtori, luo­kan­opettaja Minna Ojanperä. 

Sisältö

1 Toimivia ideoita ja käytänteitä oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi

Kysyimme kol­mesta kok­ko­la­lai­sesta kou­lusta, mil­laisia toi­mivia ideoita ja käy­tän­teitä niissä on käy­tössä oppi­laiden hyvin­voinnin edis­tä­mi­seksi. Saimme mie­len­kiin­toisia vastauksia.

 

1.1 Koivuhaan koulu, Kokkola: Koivuhaka kohtaa, kuuntelee ja kannustaa

Koi­vuhaan koulun on noin 300 oppilaan koulu, jossa toimii 1.–6. luokan ylei­so­pe­tus­ryhmien kaksi pien­luokkaa sekä val­mis­tavan ope­tuksen ryhmä. Samoissa tiloissa on myös päi­väkoti sekä kaksi esio­pe­tus­ryhmää. Koulun perus­korjaus on saatu val­miiksi kesällä 2021. 

Kor­jauksen val­mis­tu­misen yhtey­dessä toteu­tettiin ope­tus­hen­ki­löstön val­mennus, jossa kes­ki­tyttiin yhteis­toi­minnan kehit­tä­miseen väis­tö­ti­loista yhteen palaa­misen hel­pot­ta­mi­seksi. Oppi­laiden osal­li­suuteen on paneu­duttu jo aikai­sem­minkin, koska kou­lussa koh­taavat monet kielet ja kulttuurit.

Rehtori Jyrki Mik­konen kertoo koulun toi­min­nasta, että ”tär­keintä koulun arjessa on aito lapsen sekä perheen koh­taa­minen. Opis­ke­lus­samme pai­nottuu arjen hal­linta sekä aito posi­tii­vinen vuo­ro­vai­kutus kou­lu­päivän alussa tapah­tu­vista ter­ve­tu­lo­toi­vo­tuk­sista alkaen.” 

Hen­ki­lö­kunta on työs­tänyt keinoja koh­taa­miseen, kuun­teluun ja kan­nus­ta­miseen yhtei­sesti kevään ja syksyn 2021 val­men­nuk­sessa ja laa­tinut peli­sääntöjä arjen tueksi ja kon­kretian takaa­mi­seksi. Toi­minnan syven­tä­mi­seksi neljän K:n toi­min­ta­sääntöä on tar­kas­teltu oppi­las­kun­nassa ja vanhempainraadissa. 

Toi­minnan arviointia on poh­dittu lapset ja huol­tajat osal­listaen. Kaikkien ihmisten – niin aikuisten kuin las­tenkin – toi­mintaa ja mah­dol­li­suuksia tar­kas­tellaan yhdessä ase­tet­tujen tavoit­teiden saa­vut­ta­mi­seksi. Tar­ken­nuksia peli­sään­töihin tehdään luok­ka­ta­soi­sissa tii­meissä myös kesken kouluvuotta.

Kii­reisinä ja monille per­heille ras­kaina aikoina olen­naista on toi­minnan selkeys, pit­kä­jän­teisyys ja läpi­nä­kyvyys yhteis­työssä kotien kanssa. 

Kou­lussa ei ohiteta het­kessä tar­vit­tavaa aikuisen ja lapsen kon­taktia kii­reeseen vedoten.  Kas­va­tus­työssä ovat mukana yhtä­lailla kou­lun­käyn­ni­noh­jaajat kuin luo­kan­opet­ta­jatkin ammat­ti­ni­mik­keestä riippumatta.

Erään kokeneen, jo elä­köi­tyneen koulun opet­tajan sanoja lai­naten: ”Kävelkää käy­tä­villä hitaasti.”  

Koi­vuhaan koulun 2 B -luokan taide kuvaa “maa­ilman par­hainta luokkaa”. 
Ystä­vyyden monet puolet kitey­tyvät 4-luok­ka­laisten teke­mässä teok­sessa otsikkoon: “We rise by lifting others”.

Koi­vuhaan kou­lussa on syven­netty yhdessä sitä, mitä nuo neljä K:ta tar­koit­tavat käy­tän­nössä. Val­mis­te­lussa ole­vassa koulun kehit­tä­mis­suun­ni­tel­massa jat­ketaan noiden tee­mojen syven­tä­mistä ja toteu­tu­misen arviointia. Tällä het­kellä koulun joh­to­ryhmä, joka koostuu eri luok­ka­ta­sojen tii­min­ve­tä­jistä, reh­to­rista ja apu­lais­reh­to­reista, on muo­kannut peli­sään­nöstöä arjen ohjeeksi seu­raavan tau­lukon mukaisesti.

Tau­lukko 1. Koi­vuhaan koulun ope­tus­hen­ki­löstön peli­säännöt v1.2. (2021).

Haas­ta­tel­tavat: Jyrki Mik­konen ja Minna Ojanperä

https://​www​.kokkola​.fi/​k​a​s​v​a​t​u​s​-​j​a​-​k​o​u​l​u​t​u​s​/​p​e​r​u​s​o​p​e​t​u​s​/​k​o​u​l​u​t​/​k​o​i​v​u​h​a​a​n​-​k​o​u​lu/

 

Podcast:  Koivuhaan koulussa kohdataan, kuunnellaan ja kannustetaan

Tässä podcas­tissa kok­ko­la­laisen Koi­vuhaan koulun rehtori Jyrki Mik­konen ja apu­lais­rehtori Minna Ojanperä ker­tovat, miten koulun arjessa kiin­ni­tetään huo­miota oppi­laiden ja koko yhteisön hyvin­vointiin. Koulun yhtei­söl­li­syyden raken­ta­miseen on hyö­dyn­netty myös Koi­vuhaka bluesia – podcas­tissa ker­rotaan, mikä kumma tämä Koi­vuhaka blues on. Podcastin lopussa Jyrki ja Minna ker­tovat koke­muk­sestaan olla mukana Poreessa jaka­massa oman kou­lunsa tarinaa. Kan­nattaa kuun­nella! Podcas­tissa mukana kes­kus­te­le­massa Paula Vorne ja Tarja Tuo­mainen.

1.2 Mäntykankaan koulu, Kokkola: Tehdään yhdessä hyvä koulupäivä

Män­ty­kankaan kou­lussa on noin 270 oppi­lasta vuo­si­luo­killa 1–6. Siellä toi­mivat Kok­kolan kau­pungin 3.–6. luokkien musiik­ki­luokat ja kolme eri­tyi­so­pe­tuksen pien­ryhmää. Koulun kehit­tä­mis­suun­ni­telman motto on: ”Koulu on lapsia varten, ja siellä opitaan elämää varten. Tehdään yhdessä hyvä koulupäivä!”

Opet­tajien ja ohjaajien saamat yhteis­kou­lu­tukset ovat viime vuosina kes­kit­tyneet jokaisen oppilaan huo­mioi­miseen ainut­ker­taisena yksilönä omien vah­vuuksien ja posi­tii­visen peda­go­giikan koros­ta­mi­sella. Kok­kolan yli­opis­to­kes­kuksen Chy­de­niuksen kol­mi­vuo­tinen SPISEY-hanke ”Yhtei­söl­listä ja osal­lis­tavaa koulua kohti” on jär­jes­tänyt ope­tus­hen­ki­lös­tölle kou­lu­tusta yhtei­söl­li­syyden vah­vis­ta­mi­seksi työyh­tei­sössä, kodin ja koulun toi­min­nassa sekä oppilaan koh­taamis-, tunne- sekä vuorovaikutustaidoissa.

Lap­siys­tä­väl­li­sessä kou­lussa kiin­ni­tetään huo­miota koulun arjessa lapsen oikeuksien edis­tä­miseen ja toteu­tu­miseen. Män­ty­kankaan koulun aikuisten antama lupaus on näky­vissä koulun käy­tävien sei­nillä julisteina:

  • Huomaan ja kohtaan sinut aidosti päivittäin.
  • Kuun­telen sinua ja annan sinulle aikaani.
  • Otan huo­mioon mie­li­pi­teesi ja annan sinulle tilaa unelmoida.

Kon­kreet­tisina kei­noina kou­lus­samme toteu­tetaan oppi­laita osal­lis­tavia käy­tän­teitä, muun muassa luok­ka­piiriä, oppilaan ja opet­tajan jutus­te­lu­hetkiä kuu­lu­misten kyselyyn, luokan kuu­kausi­ko­kouksia sekä lukuisia small talk -koh­taa­misia väli­tun­ti­val­von­nassa. Koulun tulee luoda mah­dol­li­suuksia yhteiseen toi­mintaan ja kave­ruuden vah­vis­ta­miseen. Siksi tunne- ja vuo­ro­vai­ku­tus­taitoja tulee opettaa ja sosi­aa­lisia tilan­teita mallintaa. 

Lap­siys­tä­väl­lisen kunnan peri­aat­teiden mukai­sesti Män­ty­kankaan kou­lulla on edis­tetty oppi­laiden osal­li­suutta vai­kuttaa koulun arkeen myös aktii­visen oppi­las­kun­ta­toi­minnan avulla.

Oppilaat toi­vo­tettiin luku­vuoden alussa läm­pi­mästi tervetulleiksi. 
Iloisia tun­nelmia 1-luok­ka­laisten englannin kielen tunnilta.

Oppi­laiden hyvin­voinnin yllä­pi­tä­mi­seksi ope­tus­hen­ki­löstö sitoutuu ope­tuksen suun­nit­te­lussa ja toteu­tuk­sessa seu­raaviin tavoitteisiin:

  • tur­val­liset ja posi­tii­viset rutiinit sekä kou­lu­päivän struktuuri
  • koro­na­pu­heesta vapaa kou­lu­päivä oppilaille
  • oppi­minen on vuo­ro­vai­ku­tusta – luok­kayh­tei­sössä koros­tettava oppi­misen iloa, oppi­lailla tulisi olla posi­tii­vinen riip­puvuus luokkatovereistaan
  • luo­kissa har­joi­tellaan vuo­ro­vai­kutus-, tunne- ja kave­ri­taitoja sekä mal­lin­netaan sosi­aa­lisia tilan­teita ja niissä toimimista
  • opettaja huo­lehtii jokaisen oppilaan osal­li­suu­desta – oppilas tulee luo­kassa kuul­luksi ja näh­dyksi, kukaan ei saa jäädä näky­mät­tö­mäksi lapseksi
  • oppi­laille ei lastata vas­tuuta oppi­mis­va­jeesta, vaan opet­tajan tulee huo­lehtia riit­tä­västä ete­ne­mi­sestä aka­tee­mi­sissa aineissa

 

Oppilaiden huoltajat aiempaa avoimempia ja kiitollisempia koululle

Opetus- ja oppi­las­huollon hen­ki­löstön kokema työn mer­ki­tyk­sel­lisyys on vah­vis­tunut. Oppi­misen ilo ja moti­voi­tu­neisuus kou­lun­käyntiin on edelleen näky­vissä val­tao­salla oppi­laista. Oppi­laiden ja per­heiden kokemat haasteet ovat kui­tenkin lisään­tyneet huo­mat­ta­vasti. Uusi ilmiö on huol­tajien avoimuus kertoa omasta jak­sa­mi­sestaan lasten kas­vat­ta­mi­sessa ja van­hem­muuden riit­tä­mät­tö­myy­destä selvitä arjesta las­tensa kanssa. 

Lasten oppi­misen haas­teisiin, masen­tu­nei­suuteen, itse­tu­hoi­suuteen ja väki­val­taiseen käyt­täy­ty­miseen suun­ni­teltu yhteis­työ­ta­hojen tuki vaatii pit­kä­ai­kaisia kun­toutus- ja/​tai hoi­to­jaksoja eikä näy koulun arjessa välit­tö­mästi. Koulun ope­tus­hen­ki­löstö toimii kui­tenkin koulun arjessa oppilaan rin­nalla kaiken aikaa hänen haas­tei­densa kanssa, kun taas muiden kun­tout­tavien tahojen antama tuki kohtaa oppilaan kerran vii­kossa tai jopa harvemmin. 

Opet­tajien ja ohjaajien riit­tävään työ­noh­jaukseen on panos­tettava, sillä eniten heidän voi­ma­va­rojaan kulut­tavien oppi­laiden luku­määrä on noussut huo­les­tut­ta­vasti vii­meisen vuoden aikana.

 

Mitä koronapandemiasta on opittu ja millaisia ajatuksia se antaa jatkoa ajatellen?

  • Kevään 2020 etä­ope­tus­ko­ke­musten jälkeen on ollut kos­ket­tavaa saada kokea huol­tajien arvostus koulun ope­tusta kohtaan ja heidän pitävän koulua erään­laisena pysy­vyyttä edus­tavana ”tur­va­sa­tamana” las­tensa elämässä.
  • Aikai­semmin kes­kus­telua aiheut­tanut kou­lu­lai­toksen hitaahko muun­tau­tu­minen nyky-yhteis­kunnan tar­peisiin edus­tikin pan­demian aikana oppi­laille tär­keitä perin­teisiä arvoja jat­kuvien muu­tosten keskellä.
  • Koro­na­pelko on lisännyt kodin ja koulun väliseen yhteis­työhön inhi­mil­li­syyttä, empatiaa ja kii­tol­li­suutta siitä, että koulu tarjoaa tur­val­liset, tutut ja lapsen elä­mässä pysyvät aikuiset usean vuoden ajan.
  • Oppi­laiden ja per­heiden moni­naiset haasteet ovat vah­vis­taneet ope­tuksen koh­den­ta­mista mas­sao­pe­tuk­sesta yksilön huo­mioivaan ope­tukseen myös ylei­so­pe­tuk­sessa ja luo­kan­opet­tajan toi­min­nassa. Oppilaan yksi­löl­linen koh­taa­minen ei ole vain eri­tyi­so­pet­tajan työtä.
  • Ope­tuk­sessa on kes­ki­tytty perus­asioiden äärelle kevään etä­ope­tus­jakson haja­nai­suuden jälkeen.
  • Pan­demian ajan jat­kunut joh­to­tiimin, vuo­si­luok­ka­tiimien ja koko opet­ta­jayh­teisön vuo­ro­vai­kut­tei­suuden kehit­tä­miseen kes­kit­tynyt työ­nohjaus on koettu tar­peel­li­seksi. Työ­noh­jauk­sesta saatu hyöty ilman pan­demian tuomaa lisä­haas­tetta on tarpeen jat­kos­sakin työ­hy­vin­voinnin, työs­sä­jak­sa­misen sekä moti­voi­tuneen työnteon ja -ilon vahvistamiseksi.

 

Ongelmia ratkotaan laaja-alaisessa yhteistyössä

Oppilaan haas­teiden koh­taa­mi­sessa ja sel­vit­tä­mi­sessä pyritään rat­kai­su­kes­kei­syyteen. Yksit­täisen oppilaan ympä­rille luotu tur­va­verkko rakentuu tii­viillä yhteis­työllä opet­tajan, ohjaajan, eri­tyi­so­pet­tajan, apu­lais­reh­torin, reh­torin ja sidos­ryhmien kesken. Oppi­las­huolto kes­kittyy enemmän yksit­täisen oppilaan ja perheen kanssa toi­mi­miseen asiantuntijaryhmässä. 

Oppilaan, huol­tajan tai opet­tajan kokema huoli kuullaan heidän sanoit­ta­manaan. Koettu pulma pyritään kar­toit­tamaan mah­dol­li­simman monesta näkö­kul­masta. Tärkeää on tar­kas­tella esille nous­sutta huolta ensin ainoastaan oppi­misen ja kou­lun­käynnin näkökulmasta. 

Huol­tajien kanssa poh­ditaan jo käy­tössä olleiden tuki­toimien riit­tä­vyyttä ja uusien luo­mista. Oppi­las­huollon hen­ki­löstön kesken jaetaan vas­tuu­teh­tävät. Mikäli ensim­mäinen suun­ni­teltu rat­kai­su­toi­minto ei tuota riit­tävää tulosta pulman hoi­ta­mi­seksi, otetaan käyttöön kokei­lu­kult­tuurin mukai­sesti uusia vaih­toeh­toisia käytänteitä. 

Jokainen kou­lu­päivän pie­nikin pulma tarjoaa mah­dol­li­suuden koulun toi­minnan kehit­tä­miseen. Reh­torin ja apu­lais­reh­torin jaetun joh­ta­juuden perustana on vahva dia­lo­gisuus, mikä pitää sisällään jat­kuvaa toi­minnan arviointia ja tulevaisuususkoa.

Haas­ta­tel­tavat: Rehtori Tuija Kainu ja apu­lais­rehtori Katja Tainio

https://​www​.kokkola​.fi/​k​a​s​v​a​t​u​s​-​j​a​-​k​o​u​l​u​t​u​s​/​p​e​r​u​s​o​p​e​t​u​s​/​k​o​u​l​u​t​/​m​a​n​t​y​k​a​n​k​a​a​n​-​k​o​u​lu/

“Uusi ilmiö on huol­tajien avoimuus kertoa omasta jak­sa­mi­sestaan lasten kasvattamisessa.” 

1.3 Torkinmäen koulu, Kokkola: Turvallisuus ja positiivisuus luovat pedagogista hyvinvointia

Tor­kinmäen koulu ja päi­väkoti on opi­nahjo, jossa on noin 540 oppilaan yhte­näinen perus­koulu päi­vä­kodin lisäksi. Kou­lussa on kolme eri­tyisen tuen pien­ryhmää, joista vuo­si­luokkien 79 ryhmää opettaa KM Sami Lep­pi­lampi

Rehtori Hanna Pernun mukaan korona-aika on tuonut eri­tyiseen tukee lisää kysyntää. Kaikki kolme pien­ryhmää ovat täynnä, ja sama tilanne on myös kau­pungin sai­raa­la­kou­lussa. Sen osas­to­paikat ovat täynnä, ja myös avo­pai­koille on oppi­laita jonossa. Kok­ko­lassa on viime vuosina lisätty eri­tyisen tuen pien­ryhmiä tarpeen mukaan. 

Hanna Pernu ja Sami Leppilampi

Korona-ajan eri­tyis­jär­jes­telyt ovat myös vai­kut­taneet koulun yhtei­söl­li­syyteen hei­ken­tä­västi, koska yhteisiä tilai­suuksia ei ole voitu jär­jestää. Oppi­laiden kie­len­käyttöä ja käy­tös­häi­riöitä on jou­duttu käsit­te­lemään aiempaa enemmän. Reh­torin mie­lestä taus­talla on väsy­minen poik­keus­jär­jes­te­lyihin. Tor­kin­mäellä koronan sai­ras­ta­pausten määrä on pysynyt pienenä, joten se ei ole juu­rikaan hei­ken­tänyt yleistä hyvinvointia.

Myös hen­ki­löstö kaipaa pääsyä yhteisiin tiloihin ja tilai­suuksiin. Teamsin väli­tyk­sellä käyty kes­kustelu ei korvaa joka­päi­väisiä, tär­keitä inhi­mil­lisiä koh­taa­misia. Jatkuva varuil­laanolo on kuor­mit­tanut var­sinkin opettajia.

 

Positiivinen pedagogiikka ja osallisuus avaintekijöitä pienryhmässä

Sami Lep­pi­lampi sai eri­tyi­so­pet­tajan sijai­suuden vas­tuulleen kevät­lu­ku­kauden 2021 alusta. Aluksi oppi­laan­tun­te­mukseen ja ryhmän luot­ta­muksen saa­vut­ta­miseen kului noin kolme kuu­kautta. Monella teini-ikäi­sellä oppi­laalla oli opittu nega­tii­vinen kuva omista eri­tyisen hei­koista oppi­misen edel­ly­tyk­sistä, ja siksi posi­tii­vi­sella peda­go­gi­sella otteella on suuri mer­kitys. Ryhmään tulee oppi­laita myös naa­pu­ri­kou­luista. Uuden oppilaan tulo pien­ryhmään ja oppi­las­vaih­dokset vaa­tivat yksi­löl­listä posi­tii­vi­suuteen nojaavaa panos­ta­mista aina uudestaan. 

Opet­tajan on pidettävä peda­go­ginen lin­jansa jat­ku­vasti posi­tii­visena ja huo­leh­dittava myös siitä, että koko kou­lu­yh­tei­söstä ei pien­ryhmän oppi­laille tule lainkaan nega­tii­vista vies­tintää. Eri­tyisen tuen oppi­laiden tulee saada kokea tur­val­li­suutta, jotta voivat päästä hyvän oppi­misen tasolle.

”Silloin kun tulin tähän ryhmään, näin – kär­jis­tettynä sanottuna – että oppilaat olivat oppineet sel­laisen tavan, että he olivat opis­ke­le­matta… Koti­teh­tävät oli aina teke­mättä, oppi­kirjat ja monet välineet olivat hukassa. Moti­vaatio oli alhaalla ja pois­saoloja tosi runsaasti… 

Sitten kun heidät osal­lis­tettiin tun­ti­työs­ken­telyyn, niin he oppivat myös sosi­aa­lisia taitoja. Heidät myös sitou­tettiin myös siihen yhtei­söl­li­syyteen, että jokainen vastaa myön­tei­sestä luok­ka­hen­gestä omalla toiminnallaan…

Paneu­duttiin myös oppimaan oppi­misen tai­toihin ja sitä myötä oppi­mis­tu­lokset alkoivat para­nemaan.”  –Sami Leppilampi

Rat­kaisuna oli myös kou­lu­päivän uusi, sel­vempi struk­tu­rointi ja se, että kaikki mitä tehdään, tehdään omassa luok­ka­ti­lassa. Koti­teh­tä­vistä luo­vuttiin tois­tai­seksi, ja kaikki oppi­kirjat ja tar­vikkeet tuotiin luokkaan, omaan laa­tikkoon. Sen jälkeen ne eivät olleet hukassa eikä niiden puut­tu­mi­sesta ollut enää estettä opiskelulle. 

Yhteen­vetona kevät­lu­ku­kau­desta Sami toteaa, että vaikka se oli hankala, sen aikana laa­dittiin yhteiset säännöt, tavoitteet ja pää­määrät ja niihin sitou­duttiin joka päivä. Sel­keitä sääntöjä koulun jär­jes­tys­sään­töjen lisäksi oli esi­mer­kiksi, että kouluun tullaan ajallaan, panos­tetaan osal­li­suuteen ja tun­ti­työs­ken­telyyn, kie­len­käyttö on asial­lista, kun­nioi­tetaan kaikkien työ­rauhaa ja puhe­limia ei käytetä tunnilla. 

Kun pien­ryhmän oppi­laiden kanssa kes­kus­teltiin koro­na­ti­lanteen pahe­ne­mi­sesta ja siitä mah­dol­li­suu­desta, että hekin jou­tui­sivat etä­ope­tukseen, yhtä lukuun otta­matta kaikki sanoivat, että siinä tapauk­sessa he eivät tekisi mitään kou­lu­teh­täviä kotona. ”Ei siitä vii­mek­sikään tullut mitään”, totesi eräs pien­ryhmän oppilas.

Sami Lep­pi­lammen puheesta syntyy ker­tomus siitä, miten oppi­laiden hyvin­vointia on ensin tuettu tur­val­li­suuden, posi­tii­vi­suuden ja osal­li­suuden koke­muk­silla ja sen jälkeen on edetty oppi­misen perus­asioiden ohjaa­miseen ja oppi­mis­tu­losten paran­ta­miseen. Kes­keistä on ollut myös oppi­laiden itse­tun­te­muksen, vas­tuu­not­ta­misen ja itse­tunnon kehit­ty­minen oppijana. 

Tor­kinmäen koulu saa, kau­pungin muiden kou­lujen lailla, tukea psy­kiat­risten hoi­tajien käyn­neistä oppi­laiden lisään­ty­neeseen psyyk­kiseen kuor­mi­tukseen ja oireiluun. Psy­kiat­rinen hoitaja käy kou­lussa yhtenä päivän vii­kossa. Lisäksi työpari, joka koostuu kon­sul­toi­vasta eri­tyi­so­pet­ta­jasta ja psy­kiat­ri­sesta hoi­ta­jasta, kon­sultoi oppi­las­koh­taisia tapauksia tarpeen mukaan. Nämä käy­tännöt ovat kehit­tyneet alu­eel­listen LAPE-kokei­lujen poh­jalta. Lisäksi kau­pungin sai­raa­la­koulu antaa kon­sul­taa­tio­pal­ve­luita OKM:n han­ke­ra­hoi­tuksen turvin.

 

Haas­ta­tel­tavat: Hanna Pernu ja Sami Leppilampi

https://​www​.kokkola​.fi/​k​a​s​v​a​t​u​s​-​j​a​-​k​o​u​l​u​t​u​s​/​p​e​r​u​s​o​p​e​t​u​s​/​k​o​u​l​u​t​/​t​o​r​k​i​n​m​a​e​n​-​k​o​u​l​u​-​j​a​-​p​a​i​v​a​k​o​ti/

2 Mitä koulut voivat NYT tehdä?

Voi­vatko koulut ja kou­lu­tusor­ga­ni­saatiot vai­kuttaa posi­tii­vi­sesti lap­sille ja nuo­rille syn­tyneen hyvin­voin­ti­velan lie­vit­tä­miseen? Edellä ker­rottiin esi­merkkejä, miten siinä on edetty kol­messa eri koulussa.

Seu­raa­vassa tau­lu­kossa ehdo­tetaan joi­takin toi­men­pi­teitä, joilla voidaan vastata näihin haas­teisiin ja luoda hyvin­voinnin kohen­ta­misen edel­ly­tyksiä kai­kille oppi­laille. Ne poh­jau­tuvat edellä kuvat­tuihin Hii­lamon havain­toihin hyvin­voinnin neljän näkö­kulman mukai­sesti tarkasteltuna.

Tau­lukko 2. Ideoita, mitä kou­luissa voidaan tehdä laaja-alaisen hyvin­voinnin velan kor­jaa­mi­seksi. (Vrt. Hiilamo 2021)

Suo­messa on korona-aikana kes­kus­teltu myös siitä, vai­kut­taako koro­na­kriisi kou­lu­tuk­sesta syr­jäy­tyvien kou­lu­pu­dok­kaiden määrään. Tämä on yksi esi­merkki ongel­ma­kes­kei­sestä lähes­ty­mis­ta­vasta, johon Quinn kump­pa­neineen viittaa artik­ke­lissaan. Hedel­mäl­li­sempää olisi kiin­nittää huomio siihen, mikä saa aikaan lasten ja nuorten yhteen­kuu­lu­vuuden tun­netta ja muita sel­laisia posi­tii­visia teki­jöitä, jotka kiin­nit­tävät kas­vavia ihmisiä kou­lu­tukseen ja tut­kin­tojen suorittamiseen.

Nuo­ri­so­tut­ki­musten perus­teella par­haim­millaan kou­lu­ka­verien tuottama tuki­ver­kosto tekee koko kou­lu­ko­ke­muk­sesta miel­lyt­tävän ja tarjoaa emo­tio­naa­lisen mie­li­hyvän lisäksi myös kan­nat­te­levan yhteisön2. Siksi on tärkeää nähdä se myön­teinen voima, jonka ver­tais­suhteet tuot­tavat. Kave­ri­suhteet tuot­tavat iloa, mutta toi­saalta niistä ulko­puo­li­seksi jää­minen, yksin jää­minen on pelottava kokemus.3 

Koulun työ­rauhan koke­muk­sella on osoi­tettu olevan tilas­tol­li­ses­tikin mer­kittävä yhteys kou­lu­pu­dok­kuuden vähe­ne­miseen. Hyvän työ­rauhan kokemus on sel­västi yhtey­dessä kou­lu­tuksen vähäi­sempään kes­keyt­tä­miseen. Toisin sanoen niiden kou­lujen oppilaat, joissa työ­rauha koetaan hyväksi, suo­rit­tavat toisen asteen kou­lu­tuksen useammin kuin niiden koulun oppilaat, joissa työ­rauha koettiin hei­kom­maksi. Koettu hyvä työ­rauha on suo­jaava tekijä kou­lu­tus­polun kes­keyt­tä­mi­selle.4 

Työ­rau­hassa on kysymys paitsi sään­nöistä, myös koulun toi­min­ta­kult­tuu­rista ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sesta sekä suku­polvien välillä (nuoret ja kou­lussa toi­mivat aikuiset) kuin suku­polvien sisällä (nuorten toi­minta kes­kenään). Tun­net­tujen yksi­löl­listen teki­jöiden ohella myös yhtei­söl­li­sillä teki­jöillä on mer­ki­tystä sille, saa­vatko suo­ma­laiset nuoret perus­koulun ja sen jälkeen toisen asteen kou­lu­tuksen suo­ri­tettua. Kou­lu­pu­dok­kuuden vähen­tä­mi­sellä ja tut­kin­tojen suo­rit­ta­misen lisään­ty­mi­sellä saa­vu­tetaan sekä yksilön että yhteis­kunnan kan­nalta kes­täviä hyvinvointivaikutuksia. 

Jat­kossa pitäisi kiin­nittää enemmän huo­miota oppi­laiden hyvien oppi­mis­tu­loksien saa­vut­ta­misen lisäksi siihen, mil­lainen kou­lu­ko­kemus oppi­laille syntyy ja mil­laisia hyviä sosi­aa­lisia taitoja kehittyy eri­tyi­sesti perus­kou­lu­vuosien aikana. Tärkeää on myös, kuinka myön­tei­seksi tai kiel­tei­seksi koetaan oppi­laiden kes­ki­näiset sosi­aa­liset yhteydet ja oppi­laiden ja ope­tus­hen­ki­löstön väliset suhteet ja koh­taa­miset. Tässä kehit­tä­mis­työssä pel­kästään kou­lu­kiusaa­mista vas­tus­tavat toi­min­taoh­jelmat eivät riitä.

Paljon puhuttu ”uuden nor­maalin” aikaikkuna avautuu ja oikeaan aikaan tehdyt toimet, joilla koulu tukee oppi­laiden hyvin­vointia, voivat nostaa kou­lu­yh­teisön mer­ki­tystä hyvin­voinnin läh­teenä vielä parem­maksi kuin mitä tilanne oli ennen koro­na­pan­demiaa. Koulu on enemmän kuin pelkkä opi­nahjo – ja se voi olla vie­läkin enemmän, jos niin haluamme.

 

Artik­kelin tekijät: Peter Johnson, Jyrki Mik­konen, Minna Ojanperä, Tuija Kainu, Katja Tainio, Hanna Pernu, Sami Lep­pi­lampi ja Tarja Tuomainen

 

Viitteet

1Hiilamo 2021

2Kii­la­koski 2014

3Kii­la­koski 2014

4Meri­kukka, Ris­tikari & Kii­la­koski 2014

 

Lähteet

Hiilamo, H. 2021. Koro­na­kriisin sosi­aa­linen velka. Miten pan­demia vai­kuttaa laaja-alaiseen hyvin­vointiin?. Impulsseja. Lokakuu 2021. Kalevi Sorsa säätiö. [https://​sor​sa​foun​dation​.fi/​w​p​-​c​o​n​t​e​n​t​/​u​p​l​o​a​d​s​/​2​0​2​1​/​1​0​/​K​S​S​_​K​o​r​o​n​a​k​r​i​i​s​i​n​-​s​o​s​i​a​a​l​i​n​e​n​-​v​e​l​k​a​_​W​e​b​.​pdf] Luettu 30.10.2021

Quinn, J., Gardner, M., Drummy, M. & Fullan, M. 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global. [https://​deep​-learning​.global/​w​p​-​c​o​n​t​e​n​t​/​u​p​l​o​a​d​s​/​2​0​2​1​/​0​4​/​A​c​t​i​v​a​t​e​-​D​e​e​p​-​L​e​a​r​n​i​n​g​-​a​n​d​-​L​i​f​t​-​f​r​o​m​-​L​o​s​s​.​pdf]

Kii­la­koski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuo­ri­so­tut­ki­mus­ver­kosto & Nuorisotutkimusseura.

Meri­kukka, M., Ris­tikari, T. & Kii­la­koski, T. 2019. Suo­jaako ylä­kou­lui­käisten nuorten osal­li­suuden kokemus kou­lussa lyhyeltä kou­lu­tus­po­lulta? Yhteis­kun­ta­po­li­tiikka (4). [http://​urn​.fi/​U​R​N​:​N​B​N​:​f​i​-​f​e​2​0​1​9​0​9​1​8​2​8​778]  

Ope­tus­hal­litus 2021. Perus­o­pe­tuksen jär­jes­tä­minen ja koro­na­ti­lan­teesta palau­tu­minen 1.8.2021 alkaen. [https://​www​.oph​.fi/​f​i​/​k​o​u​l​u​t​u​s​-​j​a​-​t​u​t​k​i​n​n​o​t​/​p​e​r​u​s​o​p​e​t​u​k​s​e​n​-​j​a​r​j​e​s​t​a​m​i​n​e​n​-​j​a​-​k​o​r​o​n​a​t​i​l​a​n​t​e​e​s​t​a​-​p​a​l​a​u​t​u​m​i​n​e​n​-​1​8​2​0​2​1​-​a​l​k​aen]

Sahlberg. P. 2020. Does the pan­demic help us make education more equi­table? Educa­tional Research for Policy and Practice. Springer Nature Sin­gapore Pte Ltd. [https://​doi​.org/​1​0​.​1​0​0​7​/​s​1​0​6​7​1​-​0​2​0​-​0​9​2​8​4-4] 

 

Hyvä lukija!

OPPIVA-ver­kos­tossa on aloi­tettu vuonna 2021 jul­kai­susarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.

POREILE! Jos haluat kom­men­toida tai lisätä jotain uutta jul­kaisuun, ota yhteyttä: tarja.​tuomainen@​edita.​fi

 

Vastaa

Säh­kö­pos­tio­soi­tettasi ei jul­kaista. Pakol­liset kentät on mer­kitty *