Lahden perusopetuksessa rakennetaan kestävää tulevaisuutta hyvinvointityöllä

Tule­vai­suu­dessa tar­vit­semme kykyä sopeutua muu­toksiin ja toimia uuden­lai­sissa ympä­ris­töissä. Riittävä yleis­si­vistys var­mistaa, että osaamme muo­dostaa itse omat mie­li­pi­teemme. Perus­kou­lu­laiset saavat myös val­miuksia, jotka edis­tävät myön­teistä asen­netta työtä ja työ­elämää kohtaan. 

Sisältö

Lahden perus­o­pe­tuk­sessa läh­tö­kohtana on, että hyvin­voi­vasta ja laaja-alai­sesti osaa­vasta lap­sesta ja nuo­resta kasvaa omat vah­vuu­tensa tun­nistava aikuinen. Tässä tie­karttana kou­luilla toimii Lahden oma perus­o­pe­tuksen kehit­tä­mis­oh­jelma ja Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.

Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuuden tähtitaito

Aktii­vi­sesti osal­listuva oppilas voi vai­kuttaa kou­lunsa arkeen ja omaan hyvin­voin­tiinsa. Taitoja har­joi­tellaan osana oppiai­neiden opis­kelua ja kou­lu­päivään kuu­lu­vissa arjen tilanteissa.

Opimme toinen toi­sil­tamme ja yhdessä teke­mällä. Lah­dessa perus­kou­lu­laisia kan­nus­tetaan osal­lis­tumaan myös kou­lu­yh­teisön ja yhteis­kunnan asioiden kehittämiseen.

Tänä luku­vuonna kau­pungin kai­killa perus­kou­luilla monia­laisen oppi­mis­ko­ko­nai­suuden MOK-teemana oli hyvin­voiva lapsi ja nuori Lah­dessa. Toteu­tusten aika on lokakuussa.

Myös perus­kou­lu­laisten ski­di­dia­logit ovat jat­kuneet. Kau­pungin perus­kou­lu­laisten Ski­di­dialogi on Erä­tauko-kes­kus­teluun poh­jaava, lap­sille ja nuo­rille suun­nattu raken­tavan kes­kus­telun työkalu. Ski­di­dia­lo­gissa lapset ja nuoret – niin hil­jai­semmat kuin kova­ää­ni­setkin – saavat tuoda esille omia aja­tuk­siaan ja koke­muk­siaan ajan­koh­tai­sista asioista.

Empa­tia­tai­tojen kuvausta Möysän koululla.

Välittävät aikuiset lasten ja nuorten tukena

Lapsen ja nuoren elä­mässä pitää olla aikuisia, jotka aut­tavat häntä tun­nis­tamaan omat vah­vuu­tensa ja löy­tämään itselleen parhaan tavan oppia. Oppi­laiden kanssa toi­mivat aikuiset suun­nit­te­levat ja tekevät työtä moniam­ma­til­li­sesti yhdessä.
Luku­vuoden aikana kai­killa kou­luilla har­joi­tellaan eri­tyi­sesti tunne- ja vuo­ro­vai­ku­tus­taitoja. On tärkeä saada tukea, kan­nus­tusta ja palau­tetta. Ylä­kou­luissa kerran kuu­kau­dessa toteu­tet­tavat tutut luo­ka­noh­jaa­ja­tunnit ovat myös tärkeä väylä aja­tusten vaihtoon ja keskusteluun.

Hyvinvointisuunnitelmasta konkretiaan

Lahden lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telma vuo­sille 2022–2025 hyväk­syttiin sivis­tys­lau­ta­kun­nassa kevät­lu­ku­kauden 2022 lopulla. Lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telma on las­ten­suo­je­lulain mukainen asia­kirja, jolla ohjataan lasten, nuorten ja per­heiden hyvin­voinnin ja ter­veyden edis­tä­mi­seksi teh­tävää yhteistä työtä Lah­dessa. Suun­ni­telmaan on myös koottu tietoa lasten, nuorten ja per­heiden hyvin­voinnin tilasta sekä kuvattu lasten ja nuorten hyvin­voin­tityön raken­netta.

Linjassa eri suunnitelmien ja strategian kanssa

Lahden lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telman tavoitteet ovat lin­jassa Lahden kau­pungin stra­tegian ja kau­pungin hyvin­voin­ti­suun­ni­telman kanssa. Suun­ni­telma toteuttaa myös kan­sal­lisen lap­si­stra­tegian toi­men­pi­teitä. Lah­dessa var­hais­kas­va­tuksen yksiköt, koulut ja nuo­ri­so­pal­ve­luiden toi­minnot hyö­dyn­tävät lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telmaa oman toi­min­tansa suunnittelussa.

Aja­tuksena on, että jokaisen työn­te­kijän ei tar­vitse perehtyä näihin kaikkiin suun­ni­telmiin ja stra­te­gioihin, koska lapsia, nuoria ja per­heitä kos­kevat asiat on kerätty lasten ja nuorten suun­ni­telmaan.  Suun­ni­telman toteut­ta­minen vaatii kaikkien lasten ja nuorten kanssa toi­mivien työ­pa­nosta ja hyvää yhteis­työtä. Siksi suun­ni­telmaa laa­dit­taessa on kyselty aja­tuksia ja ideoita laa­jalta ammat­ti­laisten jou­kolta ja tie­tysti myös lap­silta ja nuo­rilta itseltään.

Lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telman tavoitteet ja toi­men­piteet on huo­mioitu hyvin myös viime keväänä var­hais­kas­va­tus­suun­ni­telman perus­teiden poh­jalta päi­vi­te­tyssä Lahden kau­pungin varhaiskasvatussuunnitelmassa. 

Uudis­tuksen tavoit­teena on ollut vah­vistaa oikea-aikaista, yksi­löl­li­sesti koh­den­nettua ja lapsen tar­peiden mukaista tukea. Suun­ni­tel­massa kuvataan var­hais­kas­va­tuksen kol­mi­ta­soisen tuen mallin mukaiset tuen tasot ja muodot sekä se, miten tukea annetaan.

Osallisuus ja yhteisöllisyys, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus ja terveelliset elintavat

Lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telma on raken­tunut neljän kärjen alle: osal­lisuus ja yhtei­söl­lisyys, mielen hyvin­vointi, arjen tur­val­lisuus ja ter­veel­liset elin­tavat. Nämä samat hyvin­voinnin ja ter­veyden edis­tä­misen kärjet ohjaavat kaiken ikäisten ihmisten kanssa teh­tävää hyvin­voin­ti­työtä koko maa­kun­nassa, mikä osaltaan hel­pottaa eri kun­nissa ja eri ikäisten kanssa työs­ken­te­levien ammat­ti­laisten yhteistyötä.

Lasten ja nuorten koh­dalla pyritään tart­tumaan eri­tyi­sesti niihin asioihin, jotka kou­lu­ter­veys­ky­se­lyissä nousivat huo­le­nai­heiksi: esi­mer­kiksi per­he­vä­ki­valta, mielen hyvin­voinnin haasteet ja eri­tyi­sesti korona-aikana lisään­tynyt yksi­näi­syyden kokemus.

Uuden var­hais­kas­va­tus­suun­ni­telman tavoit­teiden mukai­sesti var­hais­kas­va­tuk­sessa tuetaan lasten kave­ri­suh­teita ja aikuisen tuella sekä ohjauk­sessa var­mis­tetaan, että jokai­sella on mah­dol­lisuus osal­listua leik­keihin ja yhteiseen toi­mintaan inklusii­visten peri­aat­teiden mukaisesti.

Tavoitteista arjen teoiksi     

Lasten ja nuorten hyvin­voin­tityö toteutuu päi­vit­täi­sessä arjen työssä kou­luissa, var­hais­kas­va­tuksen yksi­köissä ja nuo­ri­so­pal­ve­luiden toi­min­noissa. Lahden lasten ja nuorten hyvin­voin­tityön raken­teella pyritään tii­vis­tämään monia­laista yhteis­työtä sivis­tyksen ja sote-toi­mi­joiden välillä. 

Hyviä koke­muksia yhteis­työstä kulu­neelta toi­min­ta­kau­delta on esi­mer­kiksi ryh­mä­toi­min­noista, joita on toteu­tettu havait­tuihin lasten ja nuorten tar­peisiin opis­ke­lu­huollon, Päijät-Soten arjen tuen pal­ve­luiden ja 3. sek­torin toi­mi­joiden yhteistyönä.

Lisäksi toi­mi­joiden väli­sille yhteis­työ­ta­paa­mi­sille, tie­toi­suuden lisää­mi­selle pal­ve­luista ja niihin ohjau­tu­mi­sesta on ollut tar­vetta koro­na­vuosien jälkeen. Yhteisen työn tavoista sopi­minen on nähty tär­keänä, jotta yhteistyö ei katkea esi­mer­kiksi työn­te­ki­jä­vaih­doksien vuoksi. 

Muita käy­tännön toi­men­pi­teitä ovat esi­mer­kiksi lähi­suh­de­vä­ki­val­lasta jär­jes­tettävä kou­lutus ammat­ti­lai­sille, jossa tavoit­teena on se, että kaikki osai­sivat puuttua väki­val­tae­päi­lyihin heti, kun sel­laisia kohtaavat.

Lasten ja nuorten yksi­näi­syyttä tor­jutaan jär­jes­tä­mällä koh­taa­misen mah­dol­li­suuksia sekä kou­lu­yh­tei­söissä että vapaa-ajalla ja kehit­tä­mällä tun­ne­kas­va­tuksen mene­telmiä var­hais­kas­va­tuk­sessa ja kou­luissa. Yhteis­työssä seu­ra­kunnan ja jär­jes­töjen kanssa suun­ni­tellaan esi­mer­kiksi matalan kyn­nyksen tuki­muotoja apua tar­vit­se­ville lap­sille ja nuorille.

Muu­taman viime vuoden aikana on eri toi­mi­joiden yhteis­työnä toteu­tettu infor­ma­tii­visia van­hem­pai­niltoja mielen hyvin­vointiin ja kou­lun­käynnin tuke­miseen liit­ty­vistä tee­moista. Van­hem­pai­nillat on toteu­tettu etäyh­teyksin ja osal­lis­tujia on ollut runsaasti. 

Miten suunnitelman toteutumista seurataan?

Lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­ryhmä seuraa ja arvioi kau­pungin lasten ja nuorten hyvin­voinnin tilan­netta sekä johtaa, suun­nit­telee ja koor­dinoi moniam­ma­til­lista yhteis­työtä. Lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telman tavoit­teiden toteu­tu­mista seu­rataan vali­tuilla mittareilla.

Seu­ran­ta­tietoa kootaan perus­o­pe­tuksen ja toisen asteen osalta kou­lu­ter­veys­ky­selyn tulok­sista, sekä var­hais­kas­va­tuk­sessa ja esio­pe­tuk­sessa seu­dul­listen kyse­lyjen tuloksista.

Hyvinvointityö lahtelaisissa kouluissa

Lotilan hyvinvointisuunnitelma (alakoulu, musiikkiluokat, n. 423 oppilasta)

Lotilan kou­lussa syntyi keväällä 2021 ajatus etsiä rat­kaisuja esiin nous­seisiin haas­teisiin lasten ja nuorten häi­riö­käyt­täy­ty­misen ja hen­ki­löstön työ­hy­vin­voinnin suhteen. Inkluusion paineet ja oppi­laiden kou­lu­käyn­ti­mo­ti­vaation lasku ede­saut­toivat toimeen tart­tu­mista. Kuinka tästä kai­kesta sel­viämme? Kuinka tämän kaiken jaksamme?

Vastaus löytyi hyvin­vointiin kes­kit­ty­mi­sestä. Hyvin­voi­vassa kou­lu­yh­tei­sössä kai­killa olisi tur­val­lista olla oma itsensä. Oppi­minen tapah­tuisi läsnä ole­vasti toisia kuun­nellen, toi­silta kysellen, toisia kan­nustaen ja kehuen.

Posi­tii­viseen peda­go­giikkaan ja laaja-alaisiin hyvin­voin­ti­tai­toihin kes­kittyvä kou­lutus toi eväitä koulun oman hyvin­voin­ti­suun­ni­telman laa­dintaan. Hyvin­voin­ti­tai­tojen jal­kaut­ta­minen lähti liik­keelle hen­ki­löstön kes­kuu­desta. Hyvin­voiva aikuinen voi jakaa hyvin­voin­ti­taitoja myös oppi­lailleen. Työyh­teisön kesken on raken­nettu kii­tol­li­suus­puuta, jaettu yhteisiä läs­nä­olo­hetkiä ja har­joi­teltu tietoisuustaitoja.

Tun­ne­kas­va­tuk­sesta on jär­jes­tetty pieniä info­het­kisiä, ja olemmepa työyh­teisönä osal­lis­tuneet myös työn mer­ki­tyk­sel­li­syyttä tut­kivaan hank­keeseen. Kaikkia on keho­tettu löy­tämään työ­päi­viinsä taukoja esi­mer­kiksi pala­pelin raken­telun parissa tai hie­rovaan tuoliin istahtamalla.

Kuluvan luku­vuoden aikana hyvin­voin­ti­suun­ni­tel­maamme otetaan käyttöön myös oppi­laiden kanssa. Luku­vuosi on jaettu Lahden kau­pungin lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telman mukaisiin neljään jaksoon: osal­lisuus ja yhtei­söl­lisyys, mielen hyvin­vointi, arjen tur­val­lisuus ja ter­veel­liset elämäntavat.

Jokainen jakso aloi­tetaan työyh­teisön kesken aiheeseen tutus­tu­malla ja toi­min­ta­tapoja esit­te­le­mällä. Tii­meittäin suun­ni­tellaan, kuinka jakson teemaa toteu­tetaan luokissa.

Toteu­tuksen apuna on Excel-poh­jainen linkki- ja vink­ki­pankki sekä idea­pus­sukat, jotka sisäl­tävät luo­kassa hel­posti toteu­tet­tavia har­joi­tuksia. Tämä luku­vuosi har­joi­tellaan, muo­kataan ja sovel­letaan tule­vai­suutta paremmin pal­ve­le­vaksi versioksi.

Suun­ni­tel­ma­namme on osal­listaa myös huol­tajia ja per­heitä yhteisen hyvin­voin­ti­teeman äärelle sekä löytää uusia yhteis­työ­kump­pa­neita tämän yhteisen hyvin­voinnin kehittämiseksi.

- Piia Ahtia­lan­saari, eri­tyi­so­pettaja, Lotilan peruskoulu

 

Monitoimitalo Lähteen yhteisöllinen hyvinvointityö (yhtenäiskoulu, n. 900 oppilasta)

Lähtökohtia yhteiselle hyvinvointityölle

Lähteen moni­toi­mi­ta­lossa toimii yhteinen joh­to­ryhmä ja suun­nit­te­lu­ryhmä, jossa on edustus kai­kilta talon toi­mi­joilta. Talossa toi­mivat laajat moniam­ma­til­liset koko talon kehit­tä­mis­tiimit, mm. KiVa, resto, kieku ja keke. Esi- ja alkuo­pe­tuksen yhteistyö on moni­puo­lista ja päi­vit­täistä, ja he toi­mivat samassa solussa. Yhteinen arvo­pohja on koko toi­minnan läh­tö­kohtana, ja hen­ki­lö­kuntaa on kou­lu­tettu myös koko talon osalta esi­mer­kiksi res­to­ra­tii­viseen ajat­teluun. Kou­lussa toteutuu sään­nöl­liset oppi­las­huollon tapaa­miset. Talossa jär­jes­tetään koko yhteisön yhteisiä tapah­tumia ja juhlia sekä tyhytoimintaa.

Lähteen moni­toi­mi­talon hyvin­vointia tukevia toi­men­pi­teitä Lahden lasten ja nuorten hyvin­voin­ti­suun­ni­telman kärkien mukai­sesti eriteltyinä:

Osal­li­suutta ja yhtei­söl­li­syyttä tukevia toimenpiteitä

  • Ryh­mäy­tykset 1 lk (srk), 7. lk + muut luokat tarvittaessa
  • Toi­min­ta­tunnit 4.–6. lk:n oppilaille
  • Ohjattua väli­tun­ti­toi­mintaa mm. välk­kä­rioh­jaajat, hil­jainen huone
  • Ilta­päi­vä­ker­ho­toi­minta (1–2 lk)
  • Har­ras­teohjaus (7. lk) ja har­ras­te­toi­minta sekä koulun kerhot
  • Arjen tuen pal­ve­luiden kanssa tehtävä yhteistyö 
  • Lahden kult­tuu­ri­kas­va­tus­oh­jelma
  • Tukiop­pi­las­toi­minta, oppi­las­kunta -> Lainaamo
  • KiVa Koulu -ohjelma
  • Mitä kuuluu? -kyselyt vuo­sittain ja yhtei­söl­linen tulosten purku
  • TET-har­joit­telut omassa talossa ja muualla, ohjauskeskustelut

Mielen hyvin­vointia tukevia toimenpiteitä

  • Oppi­las­huolto, kouluterveyspalvelut
  • Huol­toa­se­ma­toi­minta, oppi­las­huollon välitunnit
  • Tunne- ja vuorovaikutusohjelma
  • Vuo­ro­vai­ku­tus­tunnit 7 lk:n oppi­laille (pakol­linen valin­nainen aine)
  • Eri­tyi­so­petus, avustaja- ja ohjaa­ja­pal­velut, maa­han­muut­ta­ja­lasten ja per­heiden eri­tyis­pal­velut: Kult­tuu­ri­tulkki, kie­lia­vus­tajat, EKK-ohjaajat, S2-opet
  • Verkko-opetus (pudokkaat), IceHearts-ohjaajat
  • Nivel­vai­heyh­teistyö kou­lu­tu­lokkaat, Liipola-Lähde, ylä­koulu ja nivelvaiheopettaja
  • Vasu- ja leops-kes­kus­telut, Van­hem­pain­vartit, ohjaus­kes­kus­telut, tukiop­pi­las­toi­minta, välk­kä­ri­toi­minta, harrasteohjaus
  • Oppi­laiden osal­lisuus, minis­ki­di­dialogi, Ski­di­dialogi käytössä
  • Oppi­las­huolto ja kouluterveyspalvelut

Arjen tur­val­li­suutta lisääviä toimenpiteitä

  • Kodin ja var­hais­kas­va­tuksen välinen yhteistyö, kodin ja koulun välinen yhteistyö
  • Oppi­las­huollon toiminta
  • Lahden kau­pungin yhden­ver­taisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
  • Moniam­ma­til­linen ver­kos­to­yh­teistyö, kolmas sektori

Ter­veel­lisiä elin­tapoja tukevia toimenpiteitä

  • Päih­de­putki (6. lk), Toi­min­nal­liset päih­de­van­hem­pai­nillat 8. lk:t
  • Lii­kut­ta­ja­toi­mintaa päi­vä­ko­dissa ulkoiluaikaan
  • Ohjattua väli­tun­ti­toi­mintaa mm. välkkäriohjaajat,
  • Koulun ker­ho­toi­minta
  • Har­ras­te­kerhot
  • Kou­lu­ruoka, joka­päi­väinen aamu­puuro oppi­laille -> oppi­laiden koh­taa­minen, välipala

Esko Taipale, rehtori, Lähteen monitoimitalo

Möysän koulun hyvinvoinnin vuosikello (alakoulu, n. 420 oppilasta)

Möysän kou­lussa luku­vuoden 2022–23 hyvin­voin­tityön poh­jaksi valittiin sosi­aa­listen tai­tojen vah­vis­ta­misen vuo­si­kello. Jokai­sella kou­lu­vuoden kuu­kau­della on oma tai­dol­linen tavoite, joka kehit­tyessään edistää niin yksilön kuin yhtei­sömme hyvin­vointia ja kantaa kauas oppi­laiden tule­vai­suuteen. Nämä teemat ovat yhtei­söl­lisyys, itse­tun­temus, tun­ne­taidot, empa­tia­taidot, kave­ri­taidot ja ris­ti­rii­tojen rat­kaisu, media­taidot, taito asettaa tavoit­teita, taito rau­hoittua, arjen­taidot ja arviointi.

Kehit­tä­mis­työtä johtaa rehtori yhdessä joh­to­ryhmän kanssa. Tii­mi­ra­ken­tees­samme on ns. UPO-tiimi, jonka yhtenä teh­tävänä on edistää ja yllä­pitää hyvin­voin­ti­teemaa luku­vuoden aikana. Jokainen opettaja edistää hyvin­voin­ti­työtä omassa luo­kassaan tur­vaten jokaisen oppilaan oikeuden tasa­laa­tuiseen ope­tukseen ja hyvin­voinnin kehit­tä­miseen. Yllä­pi­dämme aiheesta posi­tii­vista kes­kus­telua yhtei­sissä kokoontumisissa.

Möysän koulun hyvin­voinnin vuosikello.

Mie­timme joh­to­ryh­mässä vuo­si­kelloon työ­aikaa yhtei­selle kehit­tä­mi­selle muun muassa ys-aikoihin. Pidämme sään­nöl­li­sesti tee­moi­tettuja peda­kah­vi­loita ja/​tai yhteisiä osaa­misen jaka­misen hetkiä.

Olemme sat­sanneet hyvin­voinnin vuo­si­kellon visu­aa­liseen ilmeeseen. Koulun käy­tä­villä on julis­teita ja kukin vuo­rossa olevan teema esi­tellään näky­västi. Ruo­ka­lassa on ns. tai­to­seinä, jossa esi­tellään raik­kaalla ilmeellä kunkin kuu­kauden teema. Tai­to­sei­nällä on teh­täviä, jotka virit­tävät aiheesta kes­kus­telua ruo­ka­pöy­dässä ja kes­kustelu jatkuu luo­kissa. Nämä yhteiset teh­tävät ja aja­tuksia ins­pi­roivat kuvat ja viestit yhdis­tävät kaikkia kou­lussa toimivia.

Hyvin­voin­tityö edistyy luokka-asteen tason mukaan luo­kissa. Opet­tajat saavat valmiit vinkit ja linkit UPO-tii­miltä uuden teeman alkaessa ja voivat hyö­dyntää niitä joko suoraan tai muo­katen. Jaamme kuvia ja ideoita Team­sissä yhdessä sovi­tussa kana­vassa. Yksin ei siis tar­vitse osata ja kehittää vaan yhdessä edis­tämme hyvin­voin­ti­työtä ja vah­vis­tamme yhtei­söl­li­syyttä arkista, omaa työtä tehden.

Itse­tun­te­muksen väli­neitä Möysän koululla.

Rehtori lähettää kuu­kausittain huol­ta­jille kuu­kausi­kirjeen koulun ajan­koh­tai­sista asioista. Hyvin­voinnin vuo­si­kello ja hyvin­voin­tityön kuu­kausi­teema esi­tellään näissä kir­jeissä. Kou­lul­lamme on oma Ins­tagram-tili, jossa jaamme kuvin ja viestein kul­loinkin toteu­tet­tavaa teemaa muun vies­tinnän ohessa.

Kehit­tä­mistyön joh­ta­miseen liittyy kes­kei­sesti mah­dol­lis­ta­minen. Meillä Möy­sässä on varattu työlle aikaa, luotu vas­tuu­ra­kenteet, yllä­pi­detty joh­ta­mis­pu­hetta, jolla annetaan lupa suun­ni­tella jotain pois, jotta hyvin­voin­ti­työlle saadaan työ­rauha. Hyvin­voinnin vuo­si­kello perustuu ope­tus­suun­ni­telman laaja-alaisiin tai­toihin ja var­mistaa näin yhteisen ymmär­ryksen siitä, ettei kyseessä ole mikään yli­mää­räinen työ vaan ope­tus­suun­ni­telman mukaista ope­tusta ja kehittämistä.

Koko työyh­teisö on läh­tenyt hyvin­voinnin vuo­si­kellon toteut­ta­miseen upeasti mukaan. Riit­tävän hyvä riittää ja hyvin­vointi on selit­te­le­mättä tärkeä asia meille kai­kille. Huo­leh­dimme myös meidän aikuisten hyvin­voin­nista niin toinen toi­siamme arjessa tukien kuin tyhy-toi­min­nalla kou­lumme vision mukai­sesti ”Väi­tämme toinen toi­sis­tamme ja pidämme yhtä.”

- Lotta Hag­ström, rehtori, Möysän koulu

Kir­joit­tajat 

Lotta Hag­ström, rehtori, Lahti

Eija Kin­nunen, opis­ke­lu­huollon pal­ve­lu­pääl­likkö, Lahti

Johanna Strömberg, ent. Lahden perus­o­pe­tuksen ope­tuksen palvelupäällikkö

 

Linkit:  

 

Hyvä lukija!

OPPIVA-ver­kos­tossa on aloi­tettu vuonna 2021 jul­kai­susarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.

POREILE! Jos haluat kom­men­toida tai lisätä jotain uutta jul­kaisuun, ota yhteyttä: tarja.​tuomainen@​edita.​fi

 

Vastaa

Säh­kö­pos­tio­soi­tettasi ei jul­kaista.