Tulevaisuudessa tarvitsemme kykyä sopeutua muutoksiin ja toimia uudenlaisissa ympäristöissä. Riittävä yleissivistys varmistaa, että osaamme muodostaa itse omat mielipiteemme. Peruskoululaiset saavat myös valmiuksia, jotka edistävät myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan.
Sisältö
Lahden perusopetuksessa lähtökohtana on, että hyvinvoivasta ja laaja-alaisesti osaavasta lapsesta ja nuoresta kasvaa omat vahvuutensa tunnistava aikuinen. Tässä tiekarttana kouluilla toimii Lahden oma perusopetuksen kehittämisohjelma ja Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuuden tähtitaito
Aktiivisesti osallistuva oppilas voi vaikuttaa koulunsa arkeen ja omaan hyvinvointiinsa. Taitoja harjoitellaan osana oppiaineiden opiskelua ja koulupäivään kuuluvissa arjen tilanteissa.
Opimme toinen toisiltamme ja yhdessä tekemällä. Lahdessa peruskoululaisia kannustetaan osallistumaan myös kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioiden kehittämiseen.
Tänä lukuvuonna kaupungin kaikilla peruskouluilla monialaisen oppimiskokonaisuuden MOK-teemana oli hyvinvoiva lapsi ja nuori Lahdessa. Toteutusten aika on lokakuussa.
Myös peruskoululaisten skididialogit ovat jatkuneet. Kaupungin peruskoululaisten Skididialogi on Erätauko-keskusteluun pohjaava, lapsille ja nuorille suunnattu rakentavan keskustelun työkalu. Skididialogissa lapset ja nuoret – niin hiljaisemmat kuin kovaäänisetkin – saavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan ajankohtaisista asioista.
Välittävät aikuiset lasten ja nuorten tukena
Lapsen ja nuoren elämässä pitää olla aikuisia, jotka auttavat häntä tunnistamaan omat vahvuutensa ja löytämään itselleen parhaan tavan oppia. Oppilaiden kanssa toimivat aikuiset suunnittelevat ja tekevät työtä moniammatillisesti yhdessä.
Lukuvuoden aikana kaikilla kouluilla harjoitellaan erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja. On tärkeä saada tukea, kannustusta ja palautetta. Yläkouluissa kerran kuukaudessa toteutettavat tutut luokanohjaajatunnit ovat myös tärkeä väylä ajatusten vaihtoon ja keskusteluun.
Hyvinvointisuunnitelmasta konkretiaan
Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025 hyväksyttiin sivistyslautakunnassa kevätlukukauden 2022 lopulla. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lastensuojelulain mukainen asiakirja, jolla ohjataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtävää yhteistä työtä Lahdessa. Suunnitelmaan on myös koottu tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta sekä kuvattu lasten ja nuorten hyvinvointityön rakennetta.
Linjassa eri suunnitelmien ja strategian kanssa
Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ovat linjassa Lahden kaupungin strategian ja kaupungin hyvinvointisuunnitelman kanssa. Suunnitelma toteuttaa myös kansallisen lapsistrategian toimenpiteitä. Lahdessa varhaiskasvatuksen yksiköt, koulut ja nuorisopalveluiden toiminnot hyödyntävät lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa oman toimintansa suunnittelussa.
Ajatuksena on, että jokaisen työntekijän ei tarvitse perehtyä näihin kaikkiin suunnitelmiin ja strategioihin, koska lapsia, nuoria ja perheitä koskevat asiat on kerätty lasten ja nuorten suunnitelmaan. Suunnitelman toteuttaminen vaatii kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien työpanosta ja hyvää yhteistyötä. Siksi suunnitelmaa laadittaessa on kyselty ajatuksia ja ideoita laajalta ammattilaisten joukolta ja tietysti myös lapsilta ja nuorilta itseltään.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on huomioitu hyvin myös viime keväänä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta päivitetyssä Lahden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Uudistuksen tavoitteena on ollut vahvistaa oikea-aikaista, yksilöllisesti kohdennettua ja lapsen tarpeiden mukaista tukea. Suunnitelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen mallin mukaiset tuen tasot ja muodot sekä se, miten tukea annetaan.
Osallisuus ja yhteisöllisyys, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus ja terveelliset elintavat
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on rakentunut neljän kärjen alle: osallisuus ja yhteisöllisyys, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus ja terveelliset elintavat. Nämä samat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärjet ohjaavat kaiken ikäisten ihmisten kanssa tehtävää hyvinvointityötä koko maakunnassa, mikä osaltaan helpottaa eri kunnissa ja eri ikäisten kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä.
Lasten ja nuorten kohdalla pyritään tarttumaan erityisesti niihin asioihin, jotka kouluterveyskyselyissä nousivat huolenaiheiksi: esimerkiksi perheväkivalta, mielen hyvinvoinnin haasteet ja erityisesti korona-aikana lisääntynyt yksinäisyyden kokemus.
Uuden varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten kaverisuhteita ja aikuisen tuella sekä ohjauksessa varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.
Tavoitteista arjen teoiksi
Lasten ja nuorten hyvinvointityö toteutuu päivittäisessä arjen työssä kouluissa, varhaiskasvatuksen yksiköissä ja nuorisopalveluiden toiminnoissa. Lahden lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteella pyritään tiivistämään monialaista yhteistyötä sivistyksen ja sote-toimijoiden välillä.
Hyviä kokemuksia yhteistyöstä kuluneelta toimintakaudelta on esimerkiksi ryhmätoiminnoista, joita on toteutettu havaittuihin lasten ja nuorten tarpeisiin opiskeluhuollon, Päijät-Soten arjen tuen palveluiden ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyönä.
Lisäksi toimijoiden välisille yhteistyötapaamisille, tietoisuuden lisäämiselle palveluista ja niihin ohjautumisesta on ollut tarvetta koronavuosien jälkeen. Yhteisen työn tavoista sopiminen on nähty tärkeänä, jotta yhteistyö ei katkea esimerkiksi työntekijävaihdoksien vuoksi.
Muita käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta järjestettävä koulutus ammattilaisille, jossa tavoitteena on se, että kaikki osaisivat puuttua väkivaltaepäilyihin heti, kun sellaisia kohtaavat.
Lasten ja nuorten yksinäisyyttä torjutaan järjestämällä kohtaamisen mahdollisuuksia sekä kouluyhteisöissä että vapaa-ajalla ja kehittämällä tunnekasvatuksen menetelmiä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa suunnitellaan esimerkiksi matalan kynnyksen tukimuotoja apua tarvitseville lapsille ja nuorille.
Muutaman viime vuoden aikana on eri toimijoiden yhteistyönä toteutettu informatiivisia vanhempainiltoja mielen hyvinvointiin ja koulunkäynnin tukemiseen liittyvistä teemoista. Vanhempainillat on toteutettu etäyhteyksin ja osallistujia on ollut runsaasti.
Miten suunnitelman toteutumista seurataan?
Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä seuraa ja arvioi kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannetta sekä johtaa, suunnittelee ja koordinoi moniammatillista yhteistyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan valituilla mittareilla.
Seurantatietoa kootaan perusopetuksen ja toisen asteen osalta kouluterveyskyselyn tuloksista, sekä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa seudullisten kyselyjen tuloksista.
Hyvinvointityö lahtelaisissa kouluissa
Lotilan hyvinvointisuunnitelma (alakoulu, musiikkiluokat, n. 423 oppilasta)
Lotilan koulussa syntyi keväällä 2021 ajatus etsiä ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin suhteen. Inkluusion paineet ja oppilaiden koulukäyntimotivaation lasku edesauttoivat toimeen tarttumista. Kuinka tästä kaikesta selviämme? Kuinka tämän kaiken jaksamme?
Vastaus löytyi hyvinvointiin keskittymisestä. Hyvinvoivassa kouluyhteisössä kaikilla olisi turvallista olla oma itsensä. Oppiminen tapahtuisi läsnä olevasti toisia kuunnellen, toisilta kysellen, toisia kannustaen ja kehuen.
Positiiviseen pedagogiikkaan ja laaja-alaisiin hyvinvointitaitoihin keskittyvä koulutus toi eväitä koulun oman hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Hyvinvointitaitojen jalkauttaminen lähti liikkeelle henkilöstön keskuudesta. Hyvinvoiva aikuinen voi jakaa hyvinvointitaitoja myös oppilailleen. Työyhteisön kesken on rakennettu kiitollisuuspuuta, jaettu yhteisiä läsnäolohetkiä ja harjoiteltu tietoisuustaitoja.
Tunnekasvatuksesta on järjestetty pieniä infohetkisiä, ja olemmepa työyhteisönä osallistuneet myös työn merkityksellisyyttä tutkivaan hankkeeseen. Kaikkia on kehotettu löytämään työpäiviinsä taukoja esimerkiksi palapelin rakentelun parissa tai hierovaan tuoliin istahtamalla.
Kuluvan lukuvuoden aikana hyvinvointisuunnitelmaamme otetaan käyttöön myös oppilaiden kanssa. Lukuvuosi on jaettu Lahden kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisiin neljään jaksoon: osallisuus ja yhteisöllisyys, mielen hyvinvointi, arjen turvallisuus ja terveelliset elämäntavat.
Jokainen jakso aloitetaan työyhteisön kesken aiheeseen tutustumalla ja toimintatapoja esittelemällä. Tiimeittäin suunnitellaan, kuinka jakson teemaa toteutetaan luokissa.
Toteutuksen apuna on Excel-pohjainen linkki- ja vinkkipankki sekä ideapussukat, jotka sisältävät luokassa helposti toteutettavia harjoituksia. Tämä lukuvuosi harjoitellaan, muokataan ja sovelletaan tulevaisuutta paremmin palvelevaksi versioksi.
Suunnitelmanamme on osallistaa myös huoltajia ja perheitä yhteisen hyvinvointiteeman äärelle sekä löytää uusia yhteistyökumppaneita tämän yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseksi.
- Piia Ahtialansaari, erityisopettaja, Lotilan peruskoulu
Monitoimitalo Lähteen yhteisöllinen hyvinvointityö (yhtenäiskoulu, n. 900 oppilasta)
Lähtökohtia yhteiselle hyvinvointityölle
Lähteen monitoimitalossa toimii yhteinen johtoryhmä ja suunnitteluryhmä, jossa on edustus kaikilta talon toimijoilta. Talossa toimivat laajat moniammatilliset koko talon kehittämistiimit, mm. KiVa, resto, kieku ja keke. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on monipuolista ja päivittäistä, ja he toimivat samassa solussa. Yhteinen arvopohja on koko toiminnan lähtökohtana, ja henkilökuntaa on koulutettu myös koko talon osalta esimerkiksi restoratiiviseen ajatteluun. Koulussa toteutuu säännölliset oppilashuollon tapaamiset. Talossa järjestetään koko yhteisön yhteisiä tapahtumia ja juhlia sekä tyhytoimintaa.
Lähteen monitoimitalon hyvinvointia tukevia toimenpiteitä Lahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkien mukaisesti eriteltyinä:
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevia toimenpiteitä
- Ryhmäytykset 1 lk (srk), 7. lk + muut luokat tarvittaessa
- Toimintatunnit 4.–6. lk:n oppilaille
- Ohjattua välituntitoimintaa mm. välkkäriohjaajat, hiljainen huone
- Iltapäiväkerhotoiminta (1–2 lk)
- Harrasteohjaus (7. lk) ja harrastetoiminta sekä koulun kerhot
- Arjen tuen palveluiden kanssa tehtävä yhteistyö
- Lahden kulttuurikasvatusohjelma
- Tukioppilastoiminta, oppilaskunta -> Lainaamo
- KiVa Koulu -ohjelma
- Mitä kuuluu? -kyselyt vuosittain ja yhteisöllinen tulosten purku
- TET-harjoittelut omassa talossa ja muualla, ohjauskeskustelut
Mielen hyvinvointia tukevia toimenpiteitä
- Oppilashuolto, kouluterveyspalvelut
- Huoltoasematoiminta, oppilashuollon välitunnit
- Tunne- ja vuorovaikutusohjelma
- Vuorovaikutustunnit 7 lk:n oppilaille (pakollinen valinnainen aine)
- Erityisopetus, avustaja- ja ohjaajapalvelut, maahanmuuttajalasten ja perheiden erityispalvelut: Kulttuuritulkki, kieliavustajat, EKK-ohjaajat, S2-opet
- Verkko-opetus (pudokkaat), IceHearts-ohjaajat
- Nivelvaiheyhteistyö koulutulokkaat, Liipola-Lähde, yläkoulu ja nivelvaiheopettaja
- Vasu- ja leops-keskustelut, Vanhempainvartit, ohjauskeskustelut, tukioppilastoiminta, välkkäritoiminta, harrasteohjaus
- Oppilaiden osallisuus, miniskididialogi, Skididialogi käytössä
- Oppilashuolto ja kouluterveyspalvelut
Arjen turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä
- Kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö, kodin ja koulun välinen yhteistyö
- Oppilashuollon toiminta
- Lahden kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
- Moniammatillinen verkostoyhteistyö, kolmas sektori
Terveellisiä elintapoja tukevia toimenpiteitä
- Päihdeputki (6. lk), Toiminnalliset päihdevanhempainillat 8. lk:t
- Liikuttajatoimintaa päiväkodissa ulkoiluaikaan
- Ohjattua välituntitoimintaa mm. välkkäriohjaajat,
- Koulun kerhotoiminta
- Harrastekerhot
- Kouluruoka, jokapäiväinen aamupuuro oppilaille -> oppilaiden kohtaaminen, välipala
Esko Taipale, rehtori, Lähteen monitoimitalo
Möysän koulun hyvinvoinnin vuosikello (alakoulu, n. 420 oppilasta)
Möysän koulussa lukuvuoden 2022–23 hyvinvointityön pohjaksi valittiin sosiaalisten taitojen vahvistamisen vuosikello. Jokaisella kouluvuoden kuukaudella on oma taidollinen tavoite, joka kehittyessään edistää niin yksilön kuin yhteisömme hyvinvointia ja kantaa kauas oppilaiden tulevaisuuteen. Nämä teemat ovat yhteisöllisyys, itsetuntemus, tunnetaidot, empatiataidot, kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu, mediataidot, taito asettaa tavoitteita, taito rauhoittua, arjentaidot ja arviointi.
Kehittämistyötä johtaa rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. Tiimirakenteessamme on ns. UPO-tiimi, jonka yhtenä tehtävänä on edistää ja ylläpitää hyvinvointiteemaa lukuvuoden aikana. Jokainen opettaja edistää hyvinvointityötä omassa luokassaan turvaten jokaisen oppilaan oikeuden tasalaatuiseen opetukseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Ylläpidämme aiheesta positiivista keskustelua yhteisissä kokoontumisissa.
Mietimme johtoryhmässä vuosikelloon työaikaa yhteiselle kehittämiselle muun muassa ys-aikoihin. Pidämme säännöllisesti teemoitettuja pedakahviloita ja/tai yhteisiä osaamisen jakamisen hetkiä.
Olemme satsanneet hyvinvoinnin vuosikellon visuaaliseen ilmeeseen. Koulun käytävillä on julisteita ja kukin vuorossa olevan teema esitellään näkyvästi. Ruokalassa on ns. taitoseinä, jossa esitellään raikkaalla ilmeellä kunkin kuukauden teema. Taitoseinällä on tehtäviä, jotka virittävät aiheesta keskustelua ruokapöydässä ja keskustelu jatkuu luokissa. Nämä yhteiset tehtävät ja ajatuksia inspiroivat kuvat ja viestit yhdistävät kaikkia koulussa toimivia.
Hyvinvointityö edistyy luokka-asteen tason mukaan luokissa. Opettajat saavat valmiit vinkit ja linkit UPO-tiimiltä uuden teeman alkaessa ja voivat hyödyntää niitä joko suoraan tai muokaten. Jaamme kuvia ja ideoita Teamsissä yhdessä sovitussa kanavassa. Yksin ei siis tarvitse osata ja kehittää vaan yhdessä edistämme hyvinvointityötä ja vahvistamme yhteisöllisyyttä arkista, omaa työtä tehden.
Rehtori lähettää kuukausittain huoltajille kuukausikirjeen koulun ajankohtaisista asioista. Hyvinvoinnin vuosikello ja hyvinvointityön kuukausiteema esitellään näissä kirjeissä. Koulullamme on oma Instagram-tili, jossa jaamme kuvin ja viestein kulloinkin toteutettavaa teemaa muun viestinnän ohessa.
Kehittämistyön johtamiseen liittyy keskeisesti mahdollistaminen. Meillä Möysässä on varattu työlle aikaa, luotu vastuurakenteet, ylläpidetty johtamispuhetta, jolla annetaan lupa suunnitella jotain pois, jotta hyvinvointityölle saadaan työrauha. Hyvinvoinnin vuosikello perustuu opetussuunnitelman laaja-alaisiin taitoihin ja varmistaa näin yhteisen ymmärryksen siitä, ettei kyseessä ole mikään ylimääräinen työ vaan opetussuunnitelman mukaista opetusta ja kehittämistä.
Koko työyhteisö on lähtenyt hyvinvoinnin vuosikellon toteuttamiseen upeasti mukaan. Riittävän hyvä riittää ja hyvinvointi on selittelemättä tärkeä asia meille kaikille. Huolehdimme myös meidän aikuisten hyvinvoinnista niin toinen toisiamme arjessa tukien kuin tyhy-toiminnalla koulumme vision mukaisesti: ”Välitämme toinen toisistamme ja pidämme yhtä.”
- Lotta Hagström, rehtori, Möysän koulu
Kirjoittajat
Lotta Hagström, rehtori, Lahti
Eija Kinnunen, opiskeluhuollon palvelupäällikkö, Lahti
Johanna Strömberg, ent. Lahden perusopetuksen opetuksen palvelupäällikkö
Linkit:
Hyvä lukija!
OPPIVA-verkostossa on aloitettu vuonna 2021 julkaisusarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore.
POREILE! Jos haluat kommentoida tai lisätä jotain uutta julkaisuun, ota yhteyttä: tarja.tuomainen@edita.fi