Oppimisvajeesta ja hyvinvointivelasta toivutaan syväoppimisen avulla (osa 1)

Mil­laiset tavoitteet aut­tavat kou­lu­yh­teisöjä alkuun koro­na­pan­demian jälkeen? Artik­ke­lissa tar­kas­tellaan, miten syvä­op­pi­misen keinot voivat auttaa pois koro­na­kriisin aiheut­ta­masta hyvinvointivelasta. 

Sisältö 

“Pan­demia-ajan koet­te­le­mukset ovat olleet kuin kovaa kyytiä vuo­ris­to­ra­dalla ilman tur­va­vöitä. Useim­mille meistä kokemus on ollut pelottava ja tun­netta on lisännyt asian jatkuva pyö­rit­tä­minen kär­ki­uu­tisena mediassa. Kulunut vuosi on pal­jas­tanut yhteis­kun­nassa ja kou­lu­tuk­sessa piilleen eriar­voi­suuden. Kun pan­demia-ajan loppu nyt hää­möttää, ajatus entiseen palaa­mi­sesta saattaa hou­kuttaa. Mutta emmehän me voi entiseen palata. Pan­demian lon­kerot ovat kos­ket­taneet meitä kaikkia jol­lakin tavalla. Her­mos­tom­mekin on sopeu­tunut uuteen tilan­teeseen. Trauma, stressi, tylsyys ja pas­sii­visuus ovat vai­kut­taneet kog­ni­tii­visiin kykyi­himme ja tehneet pit­kä­kes­toi­sesta stres­sistä entistä pahempaa.1 Olemme kaikki muut­tuneet. Myös koulu on muut­tunut pakon edessä. Kou­luissa on otettu käyttöön uusia toi­min­ta­tapoja ja tek­nii­koita sekä kes­ki­tytty hyvin­vointiin aikai­sempaa enemmän. Entiseen ei ole paluuta, sillä oppilaat, opet­tajat, perheet ja koko yhteis­kunta ovat muut­tuneet. “Et voi astua samaan jokeen kah­desti. Joki on muut­tunut, ja niin olet sinäkin.” 2, 3
Näin alkaa NPDL Glo­balin syk­syllä 2021 jul­kaisema artikkeli, jonka kir­joit­tajina ovat kan­sain­vä­li­sesti tun­netut kou­lu­tuksen asian­tun­tijat Joanne Quinn, Mag Gardner, Max Drummy ja Michael Fullan Vaikka ei voida tar­kalleen enna­koida, milloin koro­na­pan­demian rajoi­tukset päät­tyvät, nyt on kui­tenkin syytä katsoa eteenpäin. Vähi­tellen Suo­mes­sakin yhteis­kunta on vapau­tu­massa mää­räyk­sistä ja suo­si­tuk­sista, jotka ovat vai­kut­taneet kou­lu­tukseen ja oppi­miseen sekä lasten ja nuorten hyvin­vointiin ja moneen elämän alu­eeseen. Toi­saalta taudin leviä­misen aallot voivat nousta uudestaan ja syn­nyttää uusia vai­keita  vaiheita.  Tässä artik­ke­lissa tar­kas­te­lemme edellä mai­nittua NPDL Glo­balin jul­kaisua ja Heikki Hii­lamon sel­vi­tystä4 koro­na­kriisin aiheut­ta­masta hyvin­voin­ti­ve­lasta. Lisäksi jaamme ideoita kol­mesta kou­lusta, miten niissä on kehi­tetty oppi­laiden hyvin­vointia ja syvä­op­pi­mista tukevia käy­täntöjä. Täl­laisten hyvien käy­tän­töjen jaka­minen OPPIVA-ver­kos­tossa on juuri nyt ajankohtaista.

1 Panostetaan syväoppimiseen ja oppimisvajeesta toipumiseen – NPDL Global

NPDL Glo­balin kir­joit­ta­ja­tiimi5 kehottaa aluksi ajat­te­lemaan nyky­ti­lan­netta puh­taalta pöy­dältä. Voi­simme kuvi­tella sel­laisen koulun, joka toi­vot­taisi oppilaat ter­ve­tul­leiksi ja se innos­taisi kaikkia. 

Oppilaat voi­sivat luoda yhteyksiä toi­siinsa oleel­lisen ja mer­ki­tyk­sel­lisen oppi­misen avulla. Täl­lainen koulu olisi yhteen­kuu­lu­vuuden, ihmeiden ja ilon yhteisö, jossa jokai­sesta oppi­laasta väli­tetään. Yhden­ver­taisuus, hyvin­vointi ja rikas­tuttava sekä osal­listava oppi­minen antaisi kai­kille oppi­laille mah­dol­li­suuden kukoistaa.

 

1.1 Vastusta hätäratkaisuja – ei nopeita fiksauksia

Tosin kuin Suo­messa, monissa maissa oppilaat ovat olleet pitkiä jaksoja kokonaan poissa kou­luista6 ja pahim­millaan kehit­ty­vissä maissa koulut eivät ole toi­mineet lainkaan yli puo­leen­toista vuoteen. Oppi­laiden palaa­minen kouluun luo useita haas­teita. Yksi näistä on niin sanottu osaa­miskato7, josta Suo­messa on käy­tetty käsi­tettä oppi­misvaje8. Tällöin huomion kes­ki­pis­teenä on eri­tyi­sesti oppilaat, joilla on oppi­misen vaikeuksia.

Ensim­mäinen reak­tiomme on ”oppi­mis­vajeen” vai­ku­tuksen alla olevien luo­kittelu ja vajeeseen vas­taa­minen kokeilla, seu­ran­nalla ja rajoi­te­tuilla kor­jaa­villa toi­milla. Täl­lais­tahan me pidämme tehok­kaana ja itsestään selvänä rat­kaisuna perin­tei­sessä kouluopetuksessa. 

Quinn9 kump­pa­neineen kui­tenkin varoittaa täl­lai­sesta lähes­ty­mis­ta­vasta. Ensin­näkin kyseessä on vanha malli, josta hei­koim­massa ase­massa olevat oppilaat eivät ole hyö­tyneet. Toi­seksi opet­tajat eivät voi olettaa tun­te­vansa oppi­laitaan samalla tavalla kuin ennen pandemiaa. 

Kor­jaavien toimien kii­reh­ti­minen ei ota huo­mioon oppi­laiden vii­meisen vuoden aikana läpi­käymiä kas­vat­tavia koke­muksia. Lisäksi oppi­laiden seu­lonta ja lajittelu puh­taasti luku- ja las­ku­taidon perus­teella vah­vistaa vahin­gol­lisia sosi­aa­lista lei­maan­tu­mista ja voi viedä heitä pois laa­duk­kaista oppi­mis­ko­ke­muk­sista, jotka voi­sivat olla syvästi merkityksellisiä. 

On myös täysin mah­dol­lista, että täl­laiset pyr­ki­mykset tilanteen kor­jaa­miseen pahen­tai­sivat jo ennestään vaikeaa tilan­netta ja vähen­täi­sivät oppi­laiden halua palata kou­lu­työhön. Siksi kir­joit­tajat kehot­tavat kouluja vas­tus­tamaan kiusausta toteuttaa täl­laisia hätä­rat­kaisuja (”quick fix”).

Meidän tulisi nähdä tuleva siirtymä ainut­laa­tuisena tilai­suutena ja akti­voida oppi­laiden sisäinen halu ymmär­tä­miseen ja ute­liai­suuteen todel­listen syväl­listen oppi­mis­ko­ke­musten avulla. Tämä osal­lis­taisi heidät kou­lun­käyntiin uudelleen ja samalla tehos­taisi heidän oppi­mistaan, koska moti­vaatio ja osal­lisuus yhdessä nos­tavat heidät ”oppi­mis­va­jeesta”. Koulut ja oppilaat voivat hyvin, kun he hyväk­syvät yhden­ver­tai­suuteen, hyvin­vointiin ja syvä­op­pi­miseen yhdis­tyvät päämäärät.

Podcast: Pandemiasta uuteen nousuun – millainen tulevaisuusloikka pitäisi ottaa?

Tässä podcas­tissa pro­fessori Pasi Sahlberg pohtii pan­demian vai­ku­tuksia glo­baa­lista näkö­kul­masta. Podcas­tissa ollaan seu­raavien tee­mojen äärellä: Mitä korona-ajasta tulisi oppia? Miten jat­kamme pan­demian jälkeen eteenpäin?

Pan­demia kulkee edelleen muka­namme glo­baa­listi vielä pitkään. Opetus- ja kas­va­tusalan ammat­ti­laisten tulisi nähdä mah­dol­li­suudet kehit­ty­miseen ja siihen, miten jat­kamme tästä eteenpäin. Kuinka kehi­tämme yhdessä sekä oppi­mista että hyvin­vointia? Pasi Sahl­bergin kanssa kes­kus­te­levat Peter Johnson ja Tarja Tuo­mainen.

Pasi Sahlberg

1.2 10 kärkitavoitetta syväoppimisen aktivoimiseen ja osaamisvajeesta toipumiseen 

Joanne Quinn ja kump­panit esit­tävät kym­menen kär­ki­ta­voi­tetta10, joilla akti­voidaan syvä­op­pi­minen ja nos­tetaan oppi­laita pois syn­ty­neestä osaa­mis­va­jeesta. Nämä kär­ki­ta­voitteet aut­tavat myös kou­lu­yh­teisöjä alkuun uudella polulla ja antavat voi­maan­nut­tavia ideoita.

 

1) Tarkastele maailmaa vahvuuslinssin läpi 

Jos koh­telet ihmisiä rik­ki­näisinä, he vas­taavat sinulle niin kuin rik­ki­näiset ihmiset vas­taavat. Käytä sen sijaan vah­vuus­linssiä: tun­nista ihmisten vah­vuudet ja usko heihin, niin yllätyt. Aloita kuun­te­le­malla oppi­laita. Haas­tattele lapsia ja kuuntele heidän tari­noitaan ja sel­viy­ty­mis­kei­nojaan sekä niitä asioita, mitä he ovat oppineet itsestään tänä aikana. 

Tark­kaile opittuja asioita puut­teiden sijaan ja rakenna niiden varaan. Tun­nista oppi­laiden kanssa uusia oppi­mis­mah­dol­li­suuksia, jotka voivat innoittaa heitä kes­kit­tymään tule­vai­suuteen uudelleen.

 

2) Pidä huolta hyvinvoinnista 

Kaikki eivät voi olla mie­len­ter­veyden asian­tun­ti­joita, mutta me voimme olla inhi­mil­lisiä. Aidot ihmis­suhteet ovat avai­na­se­massa, kun halutaan tukea yhteistä hyvin­vointia. Varaa aikaa mer­ki­tyk­sel­listen oppi­las­suh­teiden vaa­li­miseen, jotta he huo­maavat sinun välit­tävän. Muistuta oppi­laita ystä­vyyden ja toisten tuke­misen tärkeydestä. 

Jokaisen yhteisön jäsenen, eli hen­ki­lö­kunnan, oppi­laiden ja van­hempien, tulisi osata tun­nistaa traumat ja tavat, joilla ihmiset voivat tukea toi­siaan. Vah­vista opis­ke­lusta vie­raan­tu­neiden oppi­laiden yhteyttä välit­tävään ja jak­savaan aikuiseen.

 

3) Tee koulusta onnellinen paikka

Kotona ole­minen on ollut oppi­laille par­haim­mil­laankin yksi­näistä aikaa. Uudista kou­lu­yh­teisöä palaut­ta­malla sinne ilo, värit, musiikki, nauru, liike ja juhlan tuntu. Tuo takaisin sydä­mel­liset ritu­aalit ja yhteiset normit, jotka tuovat psy­ko­lo­gista tur­val­li­suuden tun­netta ja yhteenkuuluvuutta. 

Mieti, miten voit auttaa jokaista oppi­lasta tun­temaan olonsa eri­tyi­seksi, mer­ki­tyk­sel­li­seksi ja osaksi yhteisöä. Tee kou­lusta paikka, jossa oppilaat haluavat olla. 

 

4) Sytytä uteliaisuus syväoppimisen kautta

Jos tyl­syyden haamu kum­mit­telee luok­ka­huo­neissa oppi­kir­jojen, pis­to­ko­keiden ja työ­kir­jojen muo­dossa, oppilaat menet­tävät kiin­nos­tuk­sensa pian. Se on varma merkki siitä, ettei mikään ole oikeasti muut­tunut. Meidän on osal­lis­tettava oppilaat uudelleen syväl­lisen, mer­ki­tyk­sel­lisen ja oleel­lisen oppi­misen keinoin. Tällä saralla on paljon teh­tävää, mutta helpoin tapa aloittaa on ottaa huo­mioon oppi­laiden omat aja­tukset ja valinnat. 

Tee itsestäsi oppija kuun­te­le­malla oppi­laiden mie­len­kiinnon koh­teita. Kun annat mallin ute­liai­suu­desta, oppi­laiden oma ute­liaisuus seuraa perässä.

 

5) Muista: yksi koko ei sovi kenellekään

Kun olet kuu­los­tellut oppi­laiden mie­len­kiinnon koh­teita ja vah­vuuksia, kohtaa heidät siellä, missä he ovat hen­ki­sesti. Tämä voi tar­koittaa eri­laisten ope­tus­ta­pojen käyt­tä­mistä, mukau­tettuja luku­jär­jes­tyksiä, yksi­löl­lisen tuen tar­joa­mista tai oppi­laiden saat­ta­mista teke­misiin muiden asian­tun­ti­joiden kanssa. 

Vaikka tämä voi aluksi kuu­lostaa työ­läältä, se vähentää osal­li­suuteen ja muihin seik­koihin liit­tyviä ongelmia jatkossa.

 

6) Älä seuraa, älä pidä kokeita, älä jätä luokalle

Seu­ranta, kokeet ja luo­kalle jät­tä­minen hidas­tavat oppi­laita. Oppilaat itse pitävät huonoja tuloksia ran­gais­tuksina. Vaikka näin kävi­sikin vain kerran, tapah­tuman vai­ku­tukset syövät oppilaan itse­luot­ta­musta ja kyvyk­kyyttä koko eliniän ajan. 

Oppi­laita vie­raan­nut­tavien käy­tän­töjen mie­lek­kyyttä kan­nattaa harkita. Niiden sijaan kan­nattaa käyttää vuo­ro­vai­kut­teisia stra­te­gioita, kuten kuvai­levaa palaut­teen­antoa pien­ryh­missä ja yksi­löl­li­sesti tapah­tuvaa neu­vot­telua ja itse- ja ver­tai­sar­viointia. Saatte nähdä oppi­laiden heräävän eloon ja kiin­nos­tuvan oppi­mi­sestaan itsenäisesti.

 

7) Älä jätä teknologiaa pois – hyödynnä sitä

Digio­saa­misen paran­tu­minen on lisännyt mer­kit­tä­västi kykyämme olla yhtey­dessä ja viestiä muiden kanssa. Mieti, miten van­hemmat ovat osal­lis­tuneet enemmän viime aikoina. 

Perus­koulun ylä­luokkien oppilaat ja lukio-opis­ke­lijat ovat saaneet opet­ta­jiltaan tukea säh­kö­pos­titse ja ver­kossa. Sosi­aa­li­sessa mediassa on jaettu posi­tii­visia ja toi­veik­kaita viestejä. Oppilaat ovat päässeet näkemään digi­taa­li­sesti maa­ilman hie­noimpia museoita, gal­le­rioita ja tapah­tumia. Yhteisiä tapaa­misia ongelmien rat­kaisua varten on helppo jär­jestää verkossa. 

Tek­no­logia on teho­kasta, kun sitä käy­tetään pelkän tie­don­vä­li­tyksen sijaan ihmisten välisiin yhteyksiin ja löy­töjen teke­miseen. Miksi jät­täi­simme kaiken tämän hyödyntämättä?

 

8) Raivaa uusia polkuja niille, jotka sitä eniten tarvitsevat

Kun on oppi­laalla on suuri tuen tarve, anna oppi­laalle aktii­vinen rooli pro­ses­sissa ja rat­kaisun etsi­mi­sessä. Rai­vatkaa yhdessä tar­koi­tuk­sel­linen tuki­polku, jolla oppilas voi nähdä itsensä kul­ke­massa. Ole avoin oppilaan ehdo­tuk­sille, vaikka ne oli­sivat epä­ta­val­lisia. Ota käyttöön uusia vaih­toehtoja, jotka antavat oppi­laille toivoa ja luovat sitoutumista. 

Käytä hyväksesi mah­dol­li­suudet ute­liai­suuden herät­tä­miseen ja yhtei­söl­li­syyden luo­miseen samalla, kun uusia taitoja ope­tellaan. Käytä myös muita raken­tavia stra­te­gioita: jous­tavat luku­jär­jes­tykset, vaih­toeh­toiset suo­ri­tus­tavat, vaa­ti­muk­sista luo­pu­minen sekä suo­ri­tusten hyväk­sy­minen han­kitun osaa­misen tai työ­ko­ke­muksen perus­teella. Ne voivat kaikki voi­maan­nuttaa oppi­laita. Pyydä heiltä palautetta. 

Neu­vo­telkaa arvo­sa­nojen perus­teista. Nämä stra­tegiat otetaan vastaan käde­no­jen­nuksina, ei almuina.

 

9) Luo paikka, johon kaikki ovat tervetulleita

Toivota yhteisöt ter­ve­tul­leeksi muo­dos­ta­malla kump­pa­nuus­suh­teita viras­tojen, eri toi­mi­joiden ja pai­kal­listen yri­tysten kanssa. Avaa verk­ko­yhteys kai­kille. Poh­tikaa toi­mi­ti­lo­jenne käy­täntöjä uudelleen. 

Kun huo­leh­dimme suh­teis­tamme yhteisöön ja per­heisiin, annamme kai­kille mah­dol­li­suuden olla par­haim­millaan. Kun lapset näkevät per­heensä osal­lisina kou­lussa, siitä tulee tur­val­linen ja tar­peel­linen tila myös heille.

 

10) Älä anna kenenkään jäädä jälkeen

Muista, että muu­tokset ovat han­kalia kai­kille, myös koke­neille hen­ki­lö­kunnan edus­ta­jille. Her­mos­tomme on viri­tetty uudelleen vain yhden vuoden aikana, ja palaa­minen lähio­pe­tukseen ja siir­ty­minen ”uuteen nor­maaliin” on jälleen mer­kittävä muutos. Monet edellä mai­ni­tuista kär­ki­ta­voit­teista kos­kevat yhtä lailla aikuisia kuin lapsiakin.

Artik­kelin (Quinn11 ym.) mukaan: ”Pan­demia on vienyt meiltä monta elämän tärkeää hetkeä. Ei anneta sen viedä kou­luilta tätä ainut­laa­tuista mah­dol­li­suutta. Ottakaa nämä kym­menen kär­ki­ta­voi­tetta käyt­töönne ja rai­vatkaa kou­luille polku kohti lupaukseen ja mah­dol­li­suuksiin perus­tuvaa opetusta.”

”Kun annat mallin ute­liai­suu­desta, oppi­laiden oma ute­liaisuus seuraa perässä.” 

2 Pandemian sosiaalinen velka ja vaikutus laaja-alaiseen hyvinvointiin 

Suo­messa siir­ryttiin etä­ope­tukseen laa­jasti maa­lis­kuussa 2020, jolloin OKM ja Ope­tus­hal­litus antoivat kou­lu­tuksen jär­jes­tä­jille val­mius­lakiin perus­tuvat mää­räykset yhdessä Alue­hal­lin­to­vi­ras­tojen kanssa. Syys­lu­ku­kau­delle 2020 annettiin uudet mää­räykset, jotka ter­veys­tur­val­li­suuden käy­täntöjä nou­dattaen mah­dol­lis­tivat lähio­pe­tuksen perus­o­pe­tuk­sessa ja toiseen asteen koulutuksessa. 

Syk­systä 2020 lähtien etä­ope­tukseen siir­ty­miset tehtiin pai­kal­li­sesti ter­veys­vi­ran­omaisten näke­myksiä nou­dattaen. Kor­kea­kou­luo­petus oli pisimmän ajan pel­kästään etä­ope­tuksen varassa. Se jatkui koko luku­vuoden 2020–2021 ja päättyi vai­heittain syys­lu­ku­kau­della 2021.

Tut­ki­mus­pro­fessori Heikki Hii­lamon raportti Koro­na­kriisin sosi­aa­linen velka – Miten pan­demia vai­kuttaa laaja-alaiseen hyvin­vointiin? jul­kaistiin loka­kuussa 2021. Tässä rapor­tissa sosi­aa­lisen velan käsi­tettä käy­tetään työ­kaluna, jolla voidaan arvioida koro­na­kriisin aiheut­tamia hyvin­voin­ti­va­jeita, ja toi­men­pi­teitä, joilla tuota velkaa voidaan lieventää. 

Kun Suo­messa siir­ryttiin keväällä 2020 laa­ja­mit­tai­sesti etä­ope­tukseen, tuli varsin pian ilmi, että koulu on paljon muu­takin kuin vain oppi­misen paikka. Koulut ja kou­lu­tusins­ti­tuutiot ovat tär­keitä lasten ja nuorten hyvin­vointiin liit­tyviä toi­minnan aree­noita, yhteisöjä ja hyvin­voinnin läh­teitä. Hii­lamon12 mukaan koro­na­ra­joi­tukset koh­dis­tuivat voi­mak­kaasti kaikkeen koulutustoimintaan: 

”Koro­na­ra­joi­tukset koh­dis­tuivat voi­mak­kaina kaikkeen opetus- ja kou­lu­tus­toi­mintaan var­hais­kas­va­tuk­sesta yli­opis­to­kou­lu­tukseen ja aikuiskoulutukseen. 

Nuo­ri­so­tut­ki­mus­seuran kyse­ly­tut­ki­muksen mukaan kol­masosa kou­lu­lai­sista ja opis­ke­li­joista koki etä­ope­tukseen siir­ty­misen vai­ku­tukset kiel­teisinä, mutta samoin kol­masosa koki vai­ku­tukset myön­teisinä. Kiel­teisiä koke­muksia oli eniten lukioissa, ammat­ti­kor­kea­kou­luissa sekä yli­opis­toissa sekä niiden kes­kuu­dessa, jotka arvioivat koti­ta­lou­tensa toi­meen­tulon heikoksi. 

Kiel­teiset koke­mukset etä­ope­tuk­sesta olivat yhtey­dessä yksi­näi­syyden koke­mukseen sekä siihen, että nuori oli kokenut sosi­aa­lisia kon­takteja kos­kevat rajoi­tus­toimet nega­tii­visina. Hel­singin ja Tam­pereen yli­opis­tojen kyse­ly­tut­ki­muksen mukaan etä­koulu lisäsi hel­sin­ki­läisten kou­lu­laisten yksi­näi­syyden koke­muksia ja hei­kensi oppi­laiden elä­män­laatua

Koro­na­pan­demian aikana ihmisten on ollut pakko muuttaa jopa dra­maat­ti­sesti har­ras­tus­toi­mintaan ja muuhun vapaa-ajan käyttöön liit­tyviä kulutustottumuksiaan…

Tämä rajoitti dra­maat­ti­sesti fyy­siseen kon­taktiin perus­tuvaa har­ras­tus­toi­mintaa. Monet sisä­lajien urhei­luseurat jou­tuivat käy­tän­nössä ajamaan toi­min­tansa alas. Suomen olym­pia­ko­mitean sport­ti­re­kis­terin mukaan joissain lajeissa lisenssien määrä on pudonnut jopa kol­man­nek­sella. Ihmiset löy­sivät kui­tenkin nopeasti uusia tapoja tyy­dyttää tar­peitaan: ulko­lii­kunta ja ret­keily lisään­tyivät, har­ras­tus­toi­minta siirtyi verkkoon.”15

Rapor­tissa arvioidaan koro­na­kriisin vai­ku­tuksia laa­jemmin lasten ja nuorten sekä per­heiden elämään. Seu­raa­vassa on tiivis yhteenveto niistä nega­tii­vi­sista vai­ku­tuk­sista, jotka koh­dis­tuivat lapsiin, nuoriin ja per­heisiin (Hiilamo, 202116).

  • Työt­tömyys, toi­meen­tu­lotuen tarpeen lisään­ty­minen ja ruoka-avun tarve ker­tovat resurssivajeista 
  • Työ­hy­vin­vointi laski kriisin pit­kit­ty­misen seu­rauksena (van­hempien ansiotyö)
  • Koti­töiden jaka­minen aiheutti erimielisyyksiä
  • Sosi­aa­lisen toi­minnan mah­dol­li­suudet heikkenivät
  • Etä­koulu ja -opiskelu hei­ken­sivät tiet­tyjen ryhmien hyvinvointia
  • Yksi­näi­syyden kokemus yleistyi 
  • Perhe-/lä­hi­suh­de­vä­ki­valta lisääntyi
  • Toisten koh­taa­misen mah­dol­li­suudet heikkenivät
  • Pan­demia laaja-alaisena epätasapainotilana 
  • Elä­mysten puuttuminen
  • Eri­tyi­sesti stressi ja muu psyyk­kinen oireilu lisääntyi
 
Raportin mukaan:

”…koro­na­krii­sillä on ollut dra­maat­tisia vai­ku­tuksia esi­mer­kiksi psyyk­kistä hyvin­vointia yllä­pi­täviin ihmis­suh­teisiin ja fyy­sistä hyvin­vointia kan­nat­te­levaan lii­kunta- ja urhei­lu­toi­mintaan. Iso­van­hemmat ovat menet­täneet lähi­kon­taktit lap­sen­lap­siinsa ja lapset iso­van­hem­piinsa. Mer­kittävä osa lap­sista ja nuo­rista on jäänyt urhei­lu­toi­minnan ja muun har­ras­tus­toi­minnan ulko­puo­lelle. Kestää pitkään ennen kuin toi­minnan, yhteyksien ja ole­misen muo­tojen kan­nalta hyvin­voin­nille tärkeät uskon­nol­liset yhdys­kunnat, jär­jestöt, urhei­luseurat ja muut kan­sa­lai­syh­teis­kunnan toi­mijat saa­vut­tavat pan­demiaa edel­täneen aktii­vi­suuden tason. Ihmiset ovat jääneet vaille koh­taa­misen mah­dol­li­suuksia sekä kult­tuuri- ja taide-elä­myksiä ja uskon­nol­lisia koke­muksia, joilla on tut­ki­tusti mer­kittävä vai­kutus hyvin­vointiin.”17

Koro­na­kriisi ja sen rajoi­tusten vai­ku­tukset luovat siis pitkiä varjoja lasten ja nuorten hyvin­vointiin myös koh­taa­mis­mah­dol­li­suuksien, perhe-elämän ja har­ras­tus­toi­minnan rajoit­ta­misen takia.

3 Entiseen ei ole paluuta - katsotaan siis tulevaisuuteen

Kuten edellä NPDL Glo­balin jul­kai­se­massa artik­ke­lissa todettiin, koro­na­pan­demian jäl­keiseen aikaan emme voi palata. Pan­demian lon­kerot ovat kos­ket­taneet meitä kaikkia, ja var­sinkin lasten ja nuorten tilan­teesta on syytä olla huolissaan.

Edellä ker­ro­tuista NPDL Glo­balin kym­me­nestä kär­ki­ta­voit­teesta voi löytää avaimia siihen, miten suo­ma­lai­sis­sakin kou­luissa voidaan suunnata aja­tuksia tule­vai­suuteen ja hyvin­voin­ti­velan voit­ta­miseen, har­kiten ja pienin askelin. Ensim­mäinen läh­tö­kohta on se, että kou­lu­yh­teisön hyvin­vointiin kan­nattaa nyt satsata niin yhteisön tasolla kuin yksi­löi­denkin koh­dalla. Yksi rat­kaisu ei sovi kai­kille, joten hyvin­vointia tulee tukea eri­laisin toimin.

Kou­lu­koh­tai­sesti voidaan arvioida, mil­laisia toimia juuri omassa kou­lussa kan­nat­taisi nyt viedä eteenpäin. Tuo­reista kou­lu­ter­veys­ky­selyn ja MOVE! -kyse­lyjen tulok­sista saadaan pohjaa siihen, mitkä ovat hyvin­voinnin edis­tä­misen tär­keimpiä kär­ki­ta­voit­teita oppi­laiden ikä­ryhmien kan­nalta ja koko kou­lu­yh­teisön tasolla.

Kou­lusta voidaan koro­na­pan­de­miankin aikana tehdä hyvin­voinnin lähde, kun sinne tule­minen tuntuu oppi­laista muka­valta, siellä tuetaan jokaisen oppilaan vah­vuuksia ja oppi­minen perustuu ute­liai­suu­delle ja ilolle. Ennen kaikkea koulu tarjoaa mah­dol­li­suuksia oppi­laiden väli­selle koh­taa­mi­selle ja ystävyydelle.

Kysyimme kol­mesta kok­ko­la­lai­sesta kou­lusta, mil­laisia toi­mivia ideoita ja käy­tän­teitä niissä on käy­tössä oppi­laiden hyvin­voinnin edis­tä­mi­seksi. Saimme mie­len­kiin­toisia vas­tauksia, joista ker­rotaan enemmän artik­kelin toi­sessa osassa.

 

Teksti: Peter Johnson, Tarja Tuomainen

 

Viitteet

1Cushing, E. (2021) Late stage pan­demic is messing with your brain. The Atlantic. 3(8).

2Alice Walker; alun perin Herakleitos.

3Quinn, J. & al 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global. [https://​deep​-learning​.global/​w​p​-​c​o​n​t​e​n​t​/​u​p​l​o​a​d​s​/​2​0​2​1​/​0​4​/​A​c​t​i​v​a​t​e​-​D​e​e​p​-​L​e​a​r​n​i​n​g​-​a​n​d​-​L​i​f​t​-​f​r​o​m​-​L​o​s​s​.​pdf]

4Hiilamo 2021

5Joanne Quinn, Mag Gardner, Max Drummy & Michael Fullan

 6Sahlberg 2020

7Dorn, E., Hancock, B., Sara­kat­sannis, J., & Viruleg, E. (2020). Covid-19 and learning loss: Dis­pa­rities grow and stu­dents need help. New York, NY: McKinsey. [https://​www​.mckinsey​.com/​i​n​d​u​s​t​r​i​e​s​/​p​u​b​l​i​c​-​a​n​d​-​s​o​c​i​al- sec­tor/our-insights/covid-19-and-learning-loss-dis­pa­rities-grow-and-stu­dents-need-help]

 8OPH. 2021. Perus­o­pe­tuksen jär­jes­tä­minen ja koro­na­ti­lan­teesta palau­tu­minen 1.8.2021 alkaen.  [https://​www​.oph​.fi/​f​i​/​k​o​u​l​u​t​u​s​-​j​a​-​t​u​t​k​i​n​n​o​t​/​p​e​r​u​s​o​p​e​t​u​k​s​e​n​-​j​a​r​j​e​s​t​a​m​i​n​e​n​-​j​a​-​k​o​r​o​n​a​t​i​l​a​n​t​e​e​s​t​a​-​p​a​l​a​u​t​u​m​i​n​e​n​-​1​8​2​0​2​1​-​a​l​k​aen]

 9Quinn, J. & al 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global.

 10”Ten Prio­rities”

 11Quinn, J. & al 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global

 12Hiilamo 2021, 14

 13Lah­tinen ym., 2021

 14Ahtiainen ym., 2021

 15Hiilamo 2021, 14

 16Hiilamo 2021, 20

 17Hiilamo 2021, 21

 

Lähteet

Hiilamo, H. 2021. Koro­na­kriisin sosi­aa­linen velka. Miten pan­demia vai­kuttaa laaja-alaiseen hyvin­vointiin?. Impulsseja. Lokakuu 2021. Kalevi Sorsa säätiö. [https://​sor​sa​foun​dation​.fi/​w​p​-​c​o​n​t​e​n​t​/​u​p​l​o​a​d​s​/​2​0​2​1​/​1​0​/​K​S​S​_​K​o​r​o​n​a​k​r​i​i​s​i​n​-​s​o​s​i​a​a​l​i​n​e​n​-​v​e​l​k​a​_​W​e​b​.​pdf] Luettu 30.10.2021

Quinn, J., Gardner, M., Drummy, M. & Fullan, M. 2021. Activate Deep Learning and Lift from Loss. NPDL Global. [https://​deep​-learning​.global/​w​p​-​c​o​n​t​e​n​t​/​u​p​l​o​a​d​s​/​2​0​2​1​/​0​4​/​A​c​t​i​v​a​t​e​-​D​e​e​p​-​L​e​a​r​n​i​n​g​-​a​n​d​-​L​i​f​t​-​f​r​o​m​-​L​o​s​s​.​pdf]

Kii­la­koski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuo­ri­so­tut­ki­mus­ver­kosto & Nuorisotutkimusseura.

Meri­kukka, M., Ris­tikari, T. & Kii­la­koski, T. 2019. Suo­jaako ylä­kou­lui­käisten nuorten osal­li­suuden kokemus kou­lussa lyhyeltä kou­lu­tus­po­lulta? Yhteis­kun­ta­po­li­tiikka (4). [http://​urn​.fi/​U​R​N​:​N​B​N​:​f​i​-​f​e​2​0​1​9​0​9​1​8​2​8​778]  

Ope­tus­hal­litus 2021. Perus­o­pe­tuksen jär­jes­tä­minen ja koro­na­ti­lan­teesta palau­tu­minen 1.8.2021 alkaen. [https://​www​.oph​.fi/​f​i​/​k​o​u​l​u​t​u​s​-​j​a​-​t​u​t​k​i​n​n​o​t​/​p​e​r​u​s​o​p​e​t​u​k​s​e​n​-​j​a​r​j​e​s​t​a​m​i​n​e​n​-​j​a​-​k​o​r​o​n​a​t​i​l​a​n​t​e​e​s​t​a​-​p​a​l​a​u​t​u​m​i​n​e​n​-​1​8​2​0​2​1​-​a​l​k​aen]

Sahlberg. P. 2020. Does the pan­demic help us make education more equi­table? Educa­tional Research for Policy and Practice. Springer Nature Sin­gapore Pte Ltd. [https://​doi​.org/​1​0​.​1​0​0​7​/​s​1​0​6​7​1​-​0​2​0​-​0​9​2​8​4-4]

Hyvä lukija!

OPPIVA-ver­kos­tossa on aloi­tettu vuonna 2021 jul­kai­susarja, jonka nimeksi annettiin OPPIVA Pore

POREILE! Jos haluat kom­men­toida tai lisätä jotain uutta jul­kaisuun, ota yhteyttä: tarja.​tuomainen@​edita.​fi

Vastaa

Säh­kö­pos­tio­soi­tettasi ei jul­kaista.