Syväoppimista ja koherenssia – verkoston edustajat NPDL Global Deep Learning Labissa Vancouverissa

Koko kon­fe­renssin kes­keinen ajatus oli muu­toksen juur­rut­ta­minen amma­til­li­sesti kehit­tyvään orga­ni­saa­tioon siten, että evi­denssiin perustuva toi­minnan arviointi ja kehit­tä­mis­koh­teiden etsi­minen muut­tuvat jat­ku­vaksi ja luon­nol­li­seksi tavaksi toimia. New Peda­gogies for Deep Learning© -ohjelman Michael Fullan, Joanne McEachen ja Joanne Quinn ovat muutama vuosi sitten ilmes­ty­neessä teok­sessaan ”Cohe­rence” kuvanneet syvä­op­pi­misen sys­tee­mi­tason muu­tosta ja sen vakiin­nut­ta­mista koko orga­ni­saation toi­mintaan. Vaikka puheen­vuo­roissa vilah­tivat NPDL:n 6 C´s ja eri­laiset arvioin­ti­työ­kalut, toinen kes­keinen viesti oli hyvin­vointi. Pro­fessori Jean Clinton toi omassa puheen­vuo­rossaan esille oppi­misen neu­rop­sy­ko­lo­gisen taustan – oppi­minen on vuo­ro­vai­ku­tusta, ja vaikka nykyinen oppi­mi­sym­pä­ristö on usein digi­taa­linen, mikään ei korvaa aitoa vuo­ro­vai­ku­tusta vaikkapa pienen lapsen ja aikuisen välillä. Ihmis­suhteet, kom­mu­ni­kaatio ja vuo­ro­vai­kutus ovat kes­keisiä. Pasi Sahlberg vei kuu­li­joiden aja­tukset kou­lu­tus­jär­jes­telmien eroa­vai­suuksiin, lii­kunnan mer­ki­tykseen lapsen ja nuoren elä­mässä, sekä pai­notti pienten sig­naa­leiden mer­ki­tystä (Small Data) vs Big Data. Suo­ma­lainen kou­lu­tus­jär­jes­telmä tukee yhden­ver­tai­suutta ja siinä lienee yksi syy, miksi myös tulokset ovat puhuneet puo­lestaan. Pasi vei meidät myös poh­timaan PISA-tuloksien mer­ki­tystä sekä tule­vai­suutta: vauh­dikkaan esi­tyk­sensä perään hän esitti kaksi mah­dol­lista polkua – olemmeko menossa ”Stairway to Heaven” vai ”Highway to Hell”. Suomen esi­tyk­sessä Editan kehi­tys­johtaja Tomi-Pekka Niuk­kanen toi esille suo­ma­laisen NPDL-kaaren, joka on ver­koston kun­nissa edennyt omaa tah­tiaan vuo­desta 2014 lähtien ja nyt jatkuu kuntien yhteisenä OPPIVA ver­kostona. Omassa esi­tyk­sessäni kan­sain­vä­li­selle kuu­li­ja­kun­nalle kuvailin suo­ma­laisen ope­tus­suun­ni­telman laaja-alaiset osaa­mi­sen­ta­voitteet sekä NPDL:n 6 C:tä. On tärkeää, että kom­pe­tens­siop­pi­minen otetaan mukaan jo ope­tusta suun­ni­tel­taessa. Pro­fessori Fullan oli mukana pitä­mäs­sämme ses­siossa ja oli vakuut­tunut esi­tyk­semme jälkeen siitä, että tai­tojen mit­taa­minen on kes­keistä syvä­op­pi­misen kan­nalta. Reh­to­reiden tehtävä kou­lussa on johtaa oppi­mista ja edistää ope­tus­hen­ki­lö­kunnan amma­til­lista oppi­mista. Dr Ful­lanin viesti olikin, ettei rehtori voi olla kou­lunsa instruk­tio­naa­linen johtaja, vaan johtava oppija. Kun rehtori saa mukaansa yhdenkin opet­tajan, joka seuraa reh­toria hänen osoit­ta­mallaan tiellä kohti amma­til­li­sesti oppivaa yhteisöä, reh­to­rista tulee johtaja. ”The fol­lower makes the lone nut a leader”, kuten Dr Fullan totesi. Semi­naarin kolmen päivän aikana kävimme lukuisia kes­kus­teluja kan­sain­vä­listen kol­lee­goiden kanssa ja ver­kos­toi­duimme mm. austra­lia­laisten, uru­gua­laisten, kana­da­laisten ja hol­lan­ti­laisten kanssa. Osal­lis­tujia oli 16 eri maasta ja mie­len­kiinto Suomen kou­lu­tus­jär­jes­telmää kohtaan oli erittäin suurta. Semi­naarin päät­teeksi osa ryh­mäs­tämme vie­raili Pohjois-Vancou­ve­rissa sijait­se­vassa Carson Graham Secondary Schoo­lissa ja saivat kuulla ja nähdä heidän hienoa teke­mistään. Kan­sal­linen OPPIVA ver­koston yhteistyö jatkuu tii­viisti. Mat­kalla vaih­detut ideat osal­lis­tujien kesken jalos­tu­nevat kou­luissa ja syvempi oppi­minen tulee yhä useamman oppilaan osalta todeksi. Lai­tetaan siis Led Zep­pelin soimaan – samoilla por­tailla ollaan! Kiitos mat­ka­seu­rasta ja hyvistä kes­kus­te­luista Ilpo Salonen, Kris­tiina Järvelä, Eeva-Kaisa Ikonen, Marianne Pär­nänen, Johanna Levola-Lyy­tinen, Niklas Wahl­ström, Marja Hon­ka­heimo, Tomi-Pekka Niuk­kanen ja Kaisa Jussila.