SYVÄOPPIMISEN VIESTI LEVIÄÄ AALTOINA

NPDL:n vahvuus on ennen kaikkea sen perus­teel­linen ana­lyyt­tisyys, jonka poh­jalta pystyy hyvin sanoit­tamaan syvä­op­pi­misen pro­sesseja ja sys­tee­misen muu­toksen tuloksia. Seu­raa­vaksi kat­somme, kuinka syvä­op­pi­minen kukoistaa kou­luissa ja päi­vä­ko­deissa, ja sen poh­jalta suun­nit­te­lemme seu­raavaa pai­kal­lista aaltoa. Alu­eel­linen ver­kosto on toi­minut hyvin, ja siinä mukana olleet ope­tusalan ammat­ti­laiset ovat saaneet toi­siltaan ver­tais­tukea, roh­keutta ja voimaa uudistamiseen.

PITKÄJÄNTEISTÄ KEHITTÄMISTÄ JA SYVÄLLISTÄ YMMÄRRYSTÄ

NPDL tuli maa­hamme jo muutama vuosi sitten, jolloin sen ran­tau­tu­mista tuki Oppi­misen Poh­jan­tähti -hanke. Hanke päättyi Suomi 100 -juh­la­vuonna, jonka jälkeen mukana olleiden kuntien ja kau­punkien ope­tus­toimen joh­tajat halusivat, että ver­kos­to­mainen työs­kentely saisi jatkoa. Siksi kesällä 2017 perus­tettiin 25 kunnan OPPIVA-yhteis­työ­ver­kosto, joka laa­jenee edelleen. Edel­lä­kä­vi­jöinä ovat olleet suuret kau­pungit, ja nyt mukaan on tullut pie­nempiä kau­punkeja ja kuntia. Pio­neerien teh­tävänä on ollut tehdä suo­ma­lainen sovellus NPDL-ideoista. Meidän myö­hemmin mukaan liit­ty­neiden on syytä kiittää hyvästä pohjatyöstä.

Nyt OPPIVA-ver­koston toi­min­nalla on muoto ja rakenteet, ja toi­minta on löy­tänyt paik­kansa kou­lu­tuksen ken­tässä. Ver­koston mer­kitys on tärkeä, koska se luo jat­ku­vuutta oppi­misen ja suo­ma­laisen koulun kehit­tä­mis­työlle. Viime vuosina kon­sensus on ollut ajoittain kateissa kou­lu­tus­po­li­tiikan pää­tök­sen­teossa. Tilalle on tullut ”pika­voit­toihin” täh­täävää mik­ro­po­li­tiikkaa, jonka avulla mediassa voi käydä kam­panjaa näky­vyy­destä ja uudis­ta­misen illuusiosta. Suo­ma­laisen kou­lu­tuksen kehi­tys­ta­ri­nassa kui­tenkin juuri kon­sen­suk­sella on ollut suuri mer­kitys mer­kit­tävien ja pitkään vai­kut­tavien uudis­tusten toteuttamisessa.

Tär­keintä on kui­tenkin nähdä se, miten syvä­op­pi­minen saa aikaan syvyyttä uudis­tu­neiden ope­tus­suun­ni­telmien ja var­hais­kas­va­tus­suun­ni­telman toteut­ta­mi­sessa. NPDL-kon­teksti luo tie­kartan siitä, miten hyvät ja perus­tellut tavoitteet saadaan toteu­tumaan yhteis­työllä. Eri-ikäiset oppijat ymmär­tävät omaa oppi­mistaan syväl­li­semmin ja osaavat sanoittaa omaa oppi­misen pol­kuaan – yksin ja yhdessä. Itselläni on suuria odo­tuksia juuri sen suhteen, että yhdessä oppi­minen parantaa yhteis­työ­taitoja ja kehittää sosi­aa­lista pääomaa. Sosi­aa­linen pääoma vai­kuttaa hyvin­voin­tiimme koko eliniän ajan, ei vähiten työ­elä­mässä, ja vielä van­huuden vuosinakin.

OPPIMISEN ILOA JA PEDAGOGISTA HYVINVOINTIA

Tar­vit­semme moti­vaa­tiota uuden oppi­miseen ja taitoa elää muut­tu­vassa maa­il­massa vas­tuul­lisina yhteis­kunnan jäseninä koko eli­ni­käisen kou­lu­tus­polun ajan. Kan­sain­vä­linen kou­lu­tuksen kehit­tä­mis­oh­jelma NPDL kehittää tule­vai­suus­taitoja, samoin kuin suo­ma­laisten ope­tus­suun­ni­telmien perusteet. Juuri jul­kaistun artik­kelin mukaan syvä­op­pi­minen edistää myös oppi­laiden hyvin­vointia, koska se vähentää oppi­miseen liit­tyvää stressiä. Akti­voivat ope­tus­me­ne­telmät, oman oppi­mis­pro­sessin sanoit­ta­minen ja yhdessä oppi­minen vähen­tävät aivojen ”tok­sista stressiä”, koska ne lisäävät ryhmän yhteen­kuu­lu­vuuden- ja tur­val­li­suu­den­tun­netta oppi­mis­ti­lan­teissa. Yhdessä oppi­minen tuottaa peda­go­gista hyvin­vointia, oppi­misen iloa, joka on edel­lytys hyvälle oppimiselle.

Olen iloinen siitä, että kau­pun­kimme koulut ja päi­vä­kodit ovat olleet kiin­nos­tu­neita syvä­op­pi­mi­sesta ja ovat siihen paneu­tuneet. Uuden oppi­minen on aina haaste myös ope­tuksen ammat­ti­lai­sille. Uudis­ta­minen edel­lyttää sitä, että poh­dimme aikai­sempia ole­tuk­siamme hyvästä oppi­mi­sesta ja otamme uuden aallon roh­keasti vastaan. Päi­vä­kotien lasten ja kou­lujen oppi­laiden kan­nalta on tärkeää, että syvä­op­pi­misen aallot ulot­tuvat lähi­vuosina hei­dänkin luokseen kaik­kialla Suomessa.