Syväoppiminen ja vahvuuspedagogiikka Päivölänlaakson koulussa

Syvä­op­pi­mi­sella tar­koi­tetaan kan­sain­vä­listä oppi­misen, ope­tuksen, toi­min­ta­kult­tuurin sekä koulun ja ope­tus­toimen joh­ta­misen tut­kimus- ja kehit­tä­mis­oh­jelmaa eli NPDL:a (New Peda­gogies for Deep Learning). Tavoit­teena on kehittää laaja-alaista osaa­mista, hyö­dyntää tek­no­logiaa ope­tuk­sessa ja oppi­mi­sessa sekä luoda oppi­laille mah­dol­li­suuksia har­joi­tella tule­vai­suus­taitoja. Näitä taitoja lapset ja nuoret tar­vit­sevat tule­vai­suuden työelämässä.

Keravan kau­punki var­hais­kas­va­tuk­sesta lukioon on koko­nai­suu­dessaan sitou­tunut syvä­op­pi­miseen. Päi­vö­län­laakson kou­lussa syvä­op­pi­mista on toteu­tettu koko koulun toi­minnan ajan eli elo­kuusta 2019 alkaen.

Päi­vö­län­laak­sossa syvä­op­pi­minen ja vah­vuus­kas­vatus on lii­tetty sau­mat­to­masti toi­siinsa. Syvä­op­pi­minen jakautuu kuuteen eri­laiseen ydin­taitoon, jotka puo­lestaan jakau­tuvat omiin osataitoihinsa.

1. Itseoh­jau­tuvuus ja oppimaan oppiminen
2. Glo­baali kansalaisuus
3. Tii­mi­työ­taidot
4. Vies­tintä
5. Luovuus
6. Kriit­tinen ajattelu

Syvä­op­pi­misen ydin­taidot ovat lähes vas­taavia suo­ma­laisen ope­tus­suun­ni­telman laaja-alaisen osaa­misen tai­tojen kanssa.

Läh­demme liik­keelle siitä, että kai­killa lap­silla on mah­dol­lisuus onnistua ja kokea ole­vansa taitava. Aka­tee­mi­sissa tie­doissa ja oppi­mi­sessa voi olla haas­teita, mutta syvä­op­pi­misen tule­vai­suus­taidot ovat lapsen vahvuus. Syvä­op­pi­minen mah­dol­listaa kai­kille oikeu­den­mu­kaisen mah­dol­li­suuden menestyä.

Taidot eivät kasva itsestään. Niitä pitää tavoit­teel­li­sesti har­joi­tella. Olen­naista on har­joi­tel­tavan taidon sanal­lis­ta­minen etu­käteen ja har­joi­tel­tavan taidon näky­väksi teke­minen kou­lussa. Opettaja ohjaa oppi­laita kuvaamaan tavoit­teitaan ja keinoja niiden saa­vut­ta­mi­seksi. Tavoit­teena on oppi­misen syvyys eli vastuun otta­minen omasta oppi­mi­sesta ja opitun käyt­tä­minen. Eri­tyi­sesti tähän liittyy Päi­vö­län­laakson kou­lussa vah­vuuksien hyö­dyn­tä­minen. Jokai­sella on eri­laisia vah­vuuksia, joita voi hyö­dyntää tai­tojen har­joit­te­lussa. Olen­naista on oppia tun­nis­tamaan omia vah­vuuk­siaan ja har­joi­tella niiden hyö­dyn­tä­mistä oppi­mi­sessa ja tai­tojen harjoittelussa.

Syvä­op­pi­minen näkyy jat­ku­vasti Päi­vö­län­laakson koulun yhtei­sissä tiloissa. Tam­mikuun tai­to­vii­koilla 2021 koko­simme yhteisen Syvä­op­pi­misen puun, johon on kir­jattu syvä­op­pi­misen osa-alueita ja oppi­laitten aja­tuksia siitä, min­kä­laisia taitoja ja vah­vuuksia he ovat tar­vinneet eri­lai­sissa oppimistilanteissa.

Omien ja toisten vah­vuuksien tun­nis­ta­minen ja niistä puhu­minen luo kou­lu­yh­teisöön posi­tii­vista ja kaikkia arvos­tavaa ilmapiiriä.

Kes­keinen syvä­op­pi­mi­sessa tar­vittava mene­telmä ja mittari on tule­vai­suu­dessa tar­vit­tavien tai­tojen laa­dul­linen asteik­ko­kuvaus, joka on myös erin­omainen ohjaavan palautteen väline. Opettaja ja oppilaat kuvaavat, mie­lellään omin sanoin, edis­ty­misen portaat, arvioivat yhdessä läh­tö­tason ja suun­nit­te­levat keinot kehittyä tai­doissa eteenpäin. 

Päi­vö­län­laak­sossa syvä­op­pi­minen on kes­keinen osa kaikkea suun­nit­telua, opet­ta­mista ja oppi­mista. Ydin­tai­tojen tavoitteet suun­ni­tellaan osaksi oppiai­neiden jak­so­suun­ni­telmia ja har­joittelu toteu­tetaan osana muuta oppi­mista. Jaksot suun­ni­tellaan yhteis­työssä luokka-asteen opet­tajien kesken.

Vahva peda­go­ginen joh­tajuus, työyh­teisön sitout­ta­minen yhdessä suun­nit­teluun, mal­lin­nukseen, ope­tuksen ja oppi­misen toteut­ta­miseen ja reflek­tointiin sekä ver­tai­sop­pi­misen mah­dol­lis­ta­minen ovat olen­nainen osa syvä­op­pi­misen toteuttamista.

Koulun rakenteet tukevat syvä­op­pi­misen toteu­tu­mista. Joh­ta­minen ja ajan varaa­minen yhteiseen suun­nit­teluun mah­dol­lis­tavat yhtei­so­pet­ta­juuden ja tii­meinä toi­mi­misen toteu­tu­misen. Yhtei­so­pet­tajuus mah­dol­listaa myös opet­tajien hen­ki­lö­koh­taisten vah­vuuksien hyö­dyn­tä­misen. Vuo­si­luo­kit­taiset työ­parit tai työ­ryhmät suun­nit­te­levat syvä­op­pi­misen perus­teella jaksoja ja koko­nai­suuksia, jotka tekevät opis­kel­ta­vista asioista eheitä kokonaisuuksia.

Osaa­mista ja tukea jaetaan esi­mer­kiksi kehit­tä­jä­opet­ta­ja­mallin avulla. Kehit­tä­jä­opet­tajat ideoivat eri­laisia tapoja syvä­opettaa ja -oppia, tekevät mate­ri­aalia ja jakavat sitä yhteiseen käyttöön. He myös tekevät syvä­op­pi­mista näky­väksi koulun tiloissa eri­lai­silla julis­teilla ja tie­dot­teilla. Myös oppi­laitten töitä ja aja­tuksia on jat­ku­vasti esillä luokkien lisäksi koulun yhtei­sissä tiloissa. Kehit­tä­jä­opet­tajat ovat myös vie­railleet luo­kissa ohjaa­massa oppi­laita ja opet­tajia syvä­op­pimaan. Kaikki opet­tajat pidetään mukana riip­pu­matta siitä, missä vai­heessa he ovat vah­vuus­pe­da­go­giikan ja syvä­op­pi­misen opet­ta­misen tiellä.

Syvä­op­pi­miseen perustuva peda­go­giikka mah­dol­listaa oppi­laille ehyiden koko­nai­suuksien opis­kelua, asioista muo­dostuu loo­gisia koko­nai­suuksia ja sir­pa­leisuus vähenee. Oppilaat ovat vähi­tellen oppineet käyt­tämään vah­vuus­sa­nastoa ja tun­nis­tamaan ja hyö­dyn­tämään omia vah­vuuk­siaan oppi­misen tukena. Toisten lasten ja aikuisien vah­vuuksien tun­nis­ta­minen ja niistä puhu­minen on lisännyt hyvin­vointia ja me-henkeä. Syvä­op­pi­misen, vah­vuus­kas­va­tuksen ja ope­tus­suun­ni­telman nivou­tu­minen yhteen on vähen­tänyt sir­pa­lei­suutta myös opet­tajien näkö­kul­masta. Ei toteuteta monia eril­lisiä ja irral­lisia asioita, vaan opitaan koko­nai­suutena taitoja tule­vai­suutta varten.

Oppi­lailla on Päi­vö­län­laak­sossa mah­dol­lisuus toimia oman oppi­mi­sensa ja osaa­mi­sensa koke­mus­asian­tun­tijana. Oppilaat ovat esi­mer­kiksi vie­railleet kut­sut­tuina toi­sessa luo­kassa ker­to­massa, kuinka ovat oppineet hyö­dyn­tämään omia itse­sää­telyn kei­nojaan ja miten se on aut­tanut koulutyössä.

Osa Päi­vö­län­laakson oppi­laista toimii oppi­la­sa­gent­teina. He ovat vie­railleet luo­kissa kehit­tä­jä­opet­tajien kanssa ker­to­massa vah­vuus­pe­da­go­gii­kasta ja syväoppimisesta.

Vah­vuus­pe­da­go­giikka ja syvä­op­pi­minen näkyvät koulun käy­tä­villä ja luokkahuoneissa.

Jokai­selle luku­vuo­delle valitaan yksi tai useampi syvä­op­pi­misen pain­opis­tealue. Luku­vuonna 2019–2020 se oli tii­mi­työ­taidot, kuluvana luku­vuonna taas itseoh­jau­tuvuus ja oppimaan oppi­minen. Pain­opis­tea­lu­eesta kes­kus­tellaan luo­kissa ja tehdään näky­viksi yhteiset tavoitteet luokan omaan tyyliin sopi­valla tavalla.

Syvä­op­pi­misen avulla arvioidaan taitoja ja ase­tetaan tavoit­teita. Tavoitteet voivat liittyä oppi­si­säl­töihin, toi­mintaan tai tar­vit­taviin, har­joi­tel­taviin vahvuuksiin.

Arjen peda­go­giikan lisäksi jär­jes­tetään vuo­sittain koko koulun yhdis­tävät Tam­mikuun tai­to­viikot, jotka omalta osaltaan lisäävät yhteis­henkeä ja tekevät syvä­op­pi­mista ja vah­vuus­pe­da­go­giikkaa näky­väksi Päi­vö­län­laakson kou­lussa. Tai­to­vii­koilla har­joi­tellaan taitoja ja nos­tetaan esiin oppi­laiden vah­vuuksia. Vuoden 2021 tai­to­viik­kojen teemana oli sinnikkyys.

Syvä­op­pi­minen ja vah­vuus­pe­da­go­giikka sel­keyt­tävät suun­nit­telua, opet­ta­mista ja oppi­mista. Vah­vuuksien tun­nis­ta­minen ja posi­tii­vinen puhe vai­kut­tavat hen­ki­lö­kunnan ja oppi­laitten mie­lialaan ja jak­sa­miseen ja aut­tavat näkemään asioiden valoisan puolen. Ne saat­tavat auttaa myös van­hempia näkemään lastaan uusin silmin ja eri valossa. Vah­vuus­pe­da­go­giikka on vai­kut­tanut posi­tii­vi­sesti koko koulun ilmapiiriin.

Päi­vö­län­laakson koulun syvä­op­pi­misen kehit­tä­jä­opet­tajat Paula Ket­tunen ja Anna Per­ho­niemi ja rehtori Pi Yli-Penttilä