Oppimisen imu ja ilo

Uudistus lisää yhdenvertaisuutta

Nivel­vaiheen vah­vis­ta­minen ei ole uudis­tuksen pul­lon­kaula, vaan se, miten opis­ke­lijat läpäi­sevät toisen asteen opinnot ja suo­rit­tavat tut­kinnon. Kes­keyt­tä­misen juu­risyyt pitäisi tun­nistaa ja saada hoi­dettua, jotta laki­uu­dis­tuksen tärkeät tavoitteet voivat toteutua. Vaikka kes­kustelu on käynyt vilk­kaana ja kär­ke­vä­näkin, pää­ta­voit­teesta ovat kaikki yksi­mie­lisiä. Toisen asteen tut­kinto takaa nuo­relle paremmat eväät elä­mälle ja jat­ku­valle oppi­mi­selle. Toisen asteen opin­tojen mak­sut­tomuus osaltaan lisää opis­ke­li­joiden yhden­ver­tai­suutta hakeutua sel­lai­selle kou­lu­tusa­lalle, joka kiin­nostaa ja oppi­ma­te­ri­aalien kus­tan­nukset eivät enää nouse kynnyskysymyksiksi. 

Nuorten kuuleminen jäi ohueksi

OPPIVA-ver­kos­tos­sakin oppi­vel­vol­li­suuden laa­jen­ta­mi­sesta on kes­kus­teltu. Jou­lukuun neu­vot­te­lu­kunnan ja edus­ta­jiston yhtei­sessä webi­naa­ris­sakin asiaan paneu­duttiin. Laki­val­mis­telun aikana kes­kus­telun yti­messä pyö­rivät kysy­mykset uudis­tuksen kus­tan­nuk­sista, vält­tä­mät­tö­myy­destä, tie­to­poh­jasta ja jär­jes­telmän uudis­ta­mi­sesta. Nuorten näkö­kulma ja heidän osal­lis­ta­minen jäi näiden asioiden varjoon. Lisäksi ana­lyysia siitä, mitä perus­koulun peda­go­gii­kalle tulisi tehdä, jäi poh­ti­matta. Perus­koulun aikana syntyy liian paljon oppi­laiden välisiä oppi­mi­seroja. Oppi­mi­se­rojen taus­ta­te­kijät ovat hyvin moni­ta­hoisia ja viime vuosina oppi­mi­se­rojen syn­ty­misen taus­ta­te­ki­jöinä ovat Suo­messa koros­tuneet van­hempien eri­laiset sosio­eko­no­miset tekijät. Lisäksi on kysytty, toi­miiko oppi­misen kol­mi­por­tainen tuki sillä tavoin, kuin se on alun perin suun­ni­teltu vai jääkö ajatus aidosti inklusii­vi­sesta kou­lusta puolitiehen. 

Pedagogiikan kehittäminen keskiöön

On selvää, että perus­kou­lukin tar­vitsee uusia talou­del­lisia panos­tuksia, jotta kou­lu­tus­tasoa saadaan maas­samme koho­tettua toi­vo­tulla tavalla. Pel­källä han­ke­hum­palla se ei onnistu. Tar­vitaan perus­kou­lu­pe­da­go­giikan rohkeaa uudis­ta­mista. Sen yti­messä tulee olla oppi­laiden oppi­mis­pro­sessin uudis­ta­minen 2020-luvun tasolle. OPPIVA-ver­kosto voi tässä olla suun­nan­näyt­täjänä. Syvä­op­pi­misen uusi peda­go­giikka ja sys­tee­minen muutos ovat edel­leenkin avain­te­ki­jöitä, joilla voidaan saada aikaan pysyvä ja kestävä käänne parempaan. Uudis­tu­vasta peda­go­gi­sesta ajat­te­lusta on paljon hyviä esi­merkkejä meiltä ja myös maa­il­malta. Oppi­miseen tar­vitaan uutta imua ja iloa!

Peter Johnson, KT, kou­lu­neuvos ja Tarja Tuo­mainen, KM, kehityspäällikkö