”Jos joku kaipaa esimerkiksi arvostusta, anna hänelle sitä. Jos joku kaipaa lohdutusta, lohduta häntä.” ”Välillä täytyy myös osata pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Se on tärkeä taito elämässä, jonka hyvä, viisas ihminen osaa.”
Otteet Heinolan Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisten Aino Ahosen ja Aada Kettusen kirjoittamasta lehtiartikkelista ovat esimerkkejä siitä, millaisia taitoja ja mitä hyvää laaja-alaisten taitojen näkyväksi tekeminen voi tuottaa. Osuvia elämänohjeita kaikenikäisille sisältävä kirjoitus pohjautuu koulutyöhön, jonka aiheena oli Hyvä viisas ihminen. Laaja-alainen osaaminen on nostettu Heinolassa keskiöön opetussuunnitelman laatimisvaiheessa, ja taitoja on pyritty tekemään konkreettisesti näkyväksi.
– Laaja-alaiset taidot eivät ole vain yksittäisten oppituntien asioita, vaan laaja-alainen osaaminen kulkee kaikessa tekemisessä taustalla, kertoo Ainon ja Aadan luokanopettaja, Heinolan Kirkonkylän koulun rehtori Jarkko Granqvist. Aino Ahonen ja Aada Kettunen ovat samaa mieltä.
Laaja-alaiset taidot ovat näkyvillä jokaisessa opetustilassa, ja niistä voi poimia konkreettisia tavoitteita oppitunneille. Väliarviointi on hoidettu useamman vuoden ajan oppimiskeskusteluilla, joissa laaja-alainen osaaminen on keskeinen osa runkoa.
– Oppilaat arvioivat osaamistaan ja asettavat itselleen tavoitteen myös seuraavalle jaksolle. Laaja-alaiset taidot ovat tätäkin kautta konkreettisesti mielessä, Jarkko toteaa.
Laaja-alaisia taitoja on käsitelty Heinolassa konkreettisesti myös muun muassa sarjakuvien avulla, mikä auttaa hankalampien asioiden käsittelemistä. Aino ja Aada kokevat, että monivuotinen kaari laaja-alaisten taitojen harjoittelemisessa on auttanut toimimaan monessa tilanteessa paremmin.
Laaja-alaisten taitojen harjoitteleminen tukee myös tietoisuutta siitä, miksi kukin ihminen toimii niin kuin toimii. Tulevaisuuden työelämätaitojen kannalta on hyvä oppia hyödyntämään aiempaa tietoa ja kokemuksia sekä ymmärtämään omaa ajatteluaan.
– On helppo tunnistaa, mitä muut tekevät, mutta paljon vaikeampaa tunnistaa, miten toimii itse erilaisissa tilanteissa, Jarkko toteaa.
Laaja-alainen osaaminen käytännön taitojen edistäjänä
Aino ja Aada nostavat kirjoittamastaan artikkelista esimerkiksi mielipiteensä perustelemisen taidon.
– Mielipidettään joutuu perustelemaan koulussa ja arkisissa tilanteissa. Kun esimerkiksi ryhmätöissä joutuu perustelemaan mielipiteensä, hyvät perustelut antavat omalle näkemykselle paljon enemmän painoarvoa.
Esimerkki lehtikirjoituksessa mainitusta mukavuusalueelta poistumisesta on Ainon ja Aadan mukaan helppo löytää: etäkouluun siirtyminen viime vuonna oli kaikkien mukavuusalueen ulkopuolella. Asioita joutui tekemään ja pohtimaan uudella tavalla, mutta samalla kertyi uudenlaisia taitoja, jotka eivät olleet tuttuja lähiopetuksesta.
– Kun uudet taidot karttuvat ja uusiin asioihin tottuu, mukavuusalueen rajaa pystyy laajentamaan, Aino ja Aada pohtivat.
Etäopetuksessa toimittiin aluksi paljon luokan sisäisen WhatsApp-ryhmän kautta, ja hyödylliseksi koettu viestintäväline on jäänyt pysyvästi luokan käyttöön.
– Ryhmästä saatu vertaistuki on hienoa, eikä toimintaa ole edes tarvinnut juuri suitsia, Jarkko iloitsee.
Myös tietotekniikkaan liittyvät taidot ovat kasvaneet etäopetuksessa nopeasti.
– Esityksiä tehdessä on oppinut arvioimaan lähteiden luotettavuutta, ja eri työkaluja on oppinut käyttämään. Faktan ja fiktion tunnistamisen taitoa tarvitsee koko ajan. Tiedon oikeellisuuden tarkistaminen lähteistä on olennainen taito, Aino ja Aada pohtivat.
Aino ja Aada nostavat kirjoittamastaan jutusta myös vastuun kantamisen sekä järjen ja tunteiden tasapainon.
– Hyvä esimerkki pohdittavaksi näin korona-aikana on, millaisia seurauksia kasvomaskin käytöstä on itselle ja muille. Oman toimintansa vaikutuksia on hyvä miettiä myös muiden näkökulmasta.
Myös Jarkko korostaa järjen ja tunteiden tasapainon huomioon ottamista opetuksessa.
– Opetuksellisesti on tärkeää tunnistaa oppilaiden tunteita, esimerkiksi pelkotiloja tai epäonnistumisen tuntemuksia. Nämä voivat vaikuttaa paljon johonkin oppiaineeseen tai opiskeluun suhtautumiseen. Jos tätä puolta ei pystytä käsittelemään, faktapohjaiselle puheelle ei ole niin paljon hedelmällistä maaperää, Jarkko toteaa.
Ainon ja Aadan kirjoittamaan artikkeli vapauttaa etsimään järjen ja tunteiden tasapainoa kaikenlaisten tunteiden kautta: ”On ihan todellakin ok tuntea surua, vihaa tai ihan mitä vain muutakin.” Lehtikirjoitus kiteyttää jokaiselle sopivan elämänohjeen: tärkeintä on vain olla oma ihana itsensä ja tehdä parhaansa.
Aino Ahonen ja Aada Kettunen, Itä-Häme 19.2.2021: Ole omanlaisesi hyvä, viisas Ihminen