Laaja-alainen osaaminen on oppimisen yhteinen päämäärä

Elo­kuussa lukio­laiset aloit­tavat opis­ke­lunsa ja yleis­si­vis­tyksen kar­tut­ta­misen uusien ope­tus­suun­ni­telmien mukai­sesti. Ope­tus­suun­ni­telman perus­teiden mukaan yleis­si­vistys koostuu arvoista, tie­doista, tai­doista, asen­teista ja tah­dosta, joiden avulla kriit­tiseen ja itse­näiseen ajat­teluun pys­tyvät yksilöt osaavat toimia vas­tuul­li­sesti, myö­tä­tun­toi­sesti, yhtei­söl­li­sesti ja itseään kehittäen. Sivis­tykseen liittyy siis vah­vasti opit­tavan tiedon hyö­dyn­tä­minen, aktii­vinen toi­mijuus ja maa­ilman moni­mut­kaisten sys­teemien ymmärtäminen. 

Opis­ke­lijat val­mis­tau­tuvat lukion aikana ottamaan paik­kansa aktii­visina kan­sa­laisina yhä moni­muo­toi­sem­massa, moniar­voi­sem­massa ja vähemmän enna­koi­ta­vissa ole­vassa maa­il­massa.  Tässä tär­keässä teh­tä­vässä onnis­tu­mista tukemaan Lukion ope­tus­suun­ni­telman perus­teisiin on sisäl­ly­tetty laaja-alaisen osaa­misen koko­naisuus. Sen sekä toi­siinsa että oppiai­neisiin kyt­key­tyvät osa-alueet ovat hyvin­voin­tio­saa­minen, vuo­ro­vai­ku­tus­osaa­minen, moni­tie­teinen ja luova osaa­minen, yhteis­kun­nal­linen osaa­minen, eet­tisyys ja ympä­ris­tö­osaa­minen sekä glo­baali- ja kult­tuu­rio­saa­minen. Nämä on nähty tässä ajassa tär­keim­miksi osaa­mi­sa­lueiksi hämärän pei­tossa olevaa tule­vai­suutta varten.

Laaja-alainen osaa­minen ei ole äskettäin oival­lettu lisä ope­tus­suun­ni­telmiin, vaan jo vuo­si­kym­menten ajan kas­va­tusalan tut­kijat, kehit­täjät ja glo­baalit jär­jestöt ovat poh­tineet ja kehi­telleet malleja siitä, miten koulun tar­joama tie­dol­linen pääoma keh­key­tyisi hen­kilön tai­doiksi ja tah­doksi kehittää omaa osaa­mistaan ja hyvin­voin­tiaan sekä parempaa tule­vai­suutta. Kun osaa­minen eri osa-aluilla kehittyy, vah­vis­tuvat myös oppijan ajat­telun, oppimaan oppi­misen ja ongel­man­rat­kaisun taidot. Syvenevä ymmärrys maa­ilman komplek­si­suu­desta ja taidot sen käsit­telyyn luovat hal­linnan tun­netta, joka osaltaan rakentaa hyvin­vointia ja toimijuutta.

Maa­ilman alati nopeutuva muu­tos­tahti ja tiedon määrän eks­po­nen­ti­aa­linen kasvu tekevät näistä genee­ri­sistä tai­doista yhä tär­keämpää tie­tojen oppi­misen rin­nalla. Siksi kym­menet maat ympäri maa­ilmaa ovat sisäl­lyt­täneet laaja-alaista osaa­mista eri kou­luas­teiden kan­sal­lisiin ope­tus­suun­ni­tel­miinsa. Suo­messa laaja-alainen osaa­minen on mukana aina Var­hais­kas­va­tus­suun­ni­telmien perus­teista kor­kea­kou­lujen mal­leihin saakka.  Maa­il­malla on myös jär­jes­telmiä, joissa koko ope­tus­suun­ni­telma on raken­nettu kom­pe­tenssien varaan.

Suo­ma­lainen tapa integroida laaja-alainen osaa­minen ope­tus­suun­ni­telman tie­do­na­la­pe­rus­taiseen raken­teeseen saattaa saada opet­tajan huo­kai­semaan, että taasko uusia sisältöjä ope­tet­ta­vaksi, kun kurssit ovat jo muu­tenkin niin ras­kaita. Tämä huoli on turha. Laaja-alainen osaa­minen ei ole sisältöjä, vaan kaikkien oppiai­neiden yhteinen tavoite ja pää­määrä. Kukin oppiaine rakentaa sitä omalta osaltaan ja omasta pers­pek­tii­vistään. Tärkeää on tulla tie­toi­seksi ja pohtia, mitä laaja-alaisen osaa­misen näkö­kulmia mis­säkin kurs­sissa on luonteva nostaa esiin.

Kyse on suu­relta osin myös opis­ke­lu­me­ne­tel­mistä. Laaja-alaisen osaa­misen tai­tojen, arvojen, asen­teiden ja tahdon raken­tu­mista tukevat osal­lis­tavat, uutta luovat ja yhtei­söl­liset oppi­misen tavat. Suun­ta­viivat niiden kehit­tä­miseen löy­tyvät LOPS-perus­teiden oppi­mis­kä­si­tyk­sestä ja opis­ke­lu­me­ne­tel­mistä. Oppi­mis­kä­si­tyksen mukaan esi­mer­kiksi opis­ke­li­joita ohjataan havait­semaan käsit­teiden, tie­do­na­lojen ja osaa­misen välisiä yhteyksiä sekä sovel­tamaan aiemmin oppi­maansa muut­tu­vissa tilan­teissa. Opis­ke­lu­me­ne­tel­mä­ku­vauk­sessa kan­nus­tetaan muun muassa ongel­man­rat­kai­su­pe­rus­taisiin mene­telmiin sekä opis­kel­tavien tie­tojen ja tai­tojen sovel­ta­miseen ympä­ristön ja yhteis­kunnan ilmiöihin. 

Tut­ki­musten mukaan oppi­mis­taitoja ja moti­vaa­tiota lisää eri­tyi­sesti se, että oppija kokee oppi­vansa tietoja ja taitoja, jotka aut­tavat häntä ymmär­tämään ympä­röivää maa­ilmaa ja rat­komaan sen ongelmia.  Harvoin sys­tee­misiä ongelmia kui­tenkaan pys­tytään rat­komaan yhden tie­do­nalan tuot­ta­malla osaa­mi­sella. Siksi oppiai­ne­ra­jojen ylit­tä­minen ja moni­tie­teisyys on mer­kit­tävää myös laaja-alaisen osaa­misen kehit­ty­misen näkö­kul­masta. Opin­to­jak­sojen raken­ta­minen yhteis­työssä opet­tajien kesken voi tuottaa myös opet­ta­jille lisää ymmär­rystä ja uusia näkö­kulmia laaja-alaiseen osaamiseen.

Par­haim­millaan laaja-alainen osaa­minen voi tarjota maa­perän koko koulun toi­min­ta­kult­tuurin kehit­tä­mi­selle, opet­tajien yhteistyön syven­tä­mi­selle ja oppi­misen mer­ki­tyk­sel­li­syyden vahvistumiselle.

 

Päivi Nili­vaara

tutkija, Tam­pereen yliopisto

kouluttaja/​valmentaja, Innoline Oy

 

Päivi työs­ken­telee Laaja-alaisen osaa­misen arviointi for­maa­leissa ja in-for­maa­leissa oppi­miym­pä­ris­töissä -han­keessa. Hän tutkii laaja-alaista osaa­mista, oppimaan oppi­mista ja tule­vai­suuden koulua sekä kou­luttaa näistä aihe­pii­reistä tulevia ja nykyisiä opet­tajia ja rehtoreita.

Päivi Nilivaara

tutkija,

Tam­pereen yliopisto