Moni toivoo tällä hetkellä joulupaketista helpotusta sähkölaskuun, ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista on tullut näkyväksi jokaiselle meistä. Uutiset ja ajankohtaisohjelmat olettavat meidän jo tulleen tietoisiksi siitä, mitä hiilineutraali, hiilijalanjälki, hiilinielu ja ilmastonmuutos tarkoittavat.
Tankki täyteen toivoa!
Ilmastolukioiden parissa tieto ja toivo on tarttunut korjaustoimiin ja ottanut koulun kokoisia askelia ilmaston ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta jo useamman vuoden ajan. Joulukuun 1. päivänä vietettiin ansaittua huoltotaukoa ilmastoteemojen ympärillä ja keskityttiin tankkaamaan toivoa, kuulemaan onnistumisista sekä suuntaamaan katsetta tulevaan.
Oulun yliopistolla järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lukiolaisia, opettajia, korkeakoulun edustajia ja päättäjiä. Vuonna 2019 muutaman idealistin ajatuksista alkanut työskentely ilmastoasioiden parissa Oulun alueen lukioissa on laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi.
”Tulevaisuuden kansalaistaidot eivät ole enää ainoastaan luonnontieteiden opettajien harteilla, vaan ne koskettavat meitä jokaista”, Oulun kaupungin kehittäjäopettaja/projektipäällikkö Jussi Tomberg totesi avauspuheenvuorossaan. Lukio onkin kaivannut apua käsitellä ilmastoteemaa osana opetusta ja toimintakulttuuria sekä viedä eteenpäin nuorten halua toimia.
Tomberg haastoi jokaisen pohtimaan, löytyisikö muovipussi vai paperikassi -valinnan ja jäätiköiden sulamisen estämisen väliltä jokaiselle omanlainen keino vaikuttaa asioihin. Kaupungin ja yhteiskunnan päätöksiä hän kommentoi poliittisiksi riippumatta siitä, koskevatko ne kouluruoan vegaanista vaihtoehtoa tai esimerkiksi julkisen liikenteen joustavuutta lukiolaisten vähempipäästöistä kouluun liikkumista ajatellen.
Tämä ajatus on sisäistetty myös valtionjohdolla, jota tapahtumassa edusti ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Ministeri Ohisalo muistutti puheenvuorossaan siitä, että ilmastokriisin torjunta onnistuu ainoastaan yhdessä ja vastuu on aikuisilla, jotta nuorilla on kestävä tulevaisuus.
Hän totesi pitävänsä tärkeänä sitä, että nuorille itselleenkin annetaan mahdollisuus osallistua ilmastotyöhön ja heidän äänensä otetaan tosissaan. Mutta otetaanko tämä nuorten näkökulmasta aidosti tosissaan?
”Miten voisin argumentoida isäni ilmastoasioissa suohon?”
Oulun suomalaisen yhteiskoulun opiskelijaedustajat Anni Törmä ja Kristo Heikkinen peräänkuuluttivat tekoja ja aitoa nuorten kuulemista pelkän olalle taputtamisen sijaan. ”Aikuiset tarvitsevat nuoria, nuoret tarvitsevat aikuisia, mutta vastuuta ei voi kasata aina uudelle sukupolvelle, vaan aikuisten tulisi korjata nyt ne ongelmat, jotka he ovat päätöksillään aiheuttaneet.” ”Kuunnelkaa, mitä sanottavaa meillä oikeasti on” ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Anni Törmä vetosi kuulolla oleviin aikuisiin.
Nuoret ovat ja haluavat olla vahvasti mukana ilmastotoimissa, mutta kokevat aikuisten vastuuttavan heitä liikaa. Toivoa on, jos tämän hetken päättäjät siirtyvät sanoista tekoihin. Nuoret myös uskovat omalla esimerkillään johtamiseen ja siihen, että jokainen yksilö voi olla vaikuttaja omassa ympäristössään. Heikkisen sanoin ”kaikki suuret ja pienet teot tarttuvat eteenpäin”.
Onnistumisia, toiveita ja ilmastojaksamista
Ilmastolukioiden viitoittama polku näkyy Oulun kaupunkistrategiassa ja sivistysohjelmassa, mikä kuvastaa Oulun lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin mukaan uraauurtavaa työtä ja esimerkillä johtamista.
Hän kiitti erityisesti lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä, minkä tuloksena on syntynyt esimerkiksi uusia kursseja ja kouluja hyödyttävä hiilijalanjälkilaskuri. Kuten ministeri Ohisalo totesi: ”Koulut ovat paikkoja, joissa kasvatetaan ilmasto-osaajia, jotka omalta osaltaan rakentavat Suomen ja koko maailman tietä kohti hiilineutraaliutta.”
Osallistujia kannustettiin verkostoitumaan, keskustelemaan ja visioimaan toivottuja tulevaisuuksia yhdessä. Tulevien edustakuntavaalien kynnyksellä nousi esille ajatus ilmastolukioiden laatimasta vaalikoneesta.
Oulun kaupungin kunnanvaltuutettu Susa Vikeväkorva (vihr.) tarttui nuorten toiveeseen tulla kuulluksi päätöstenteossa ja aikoi edistää heidän mahdollisuuksiaan päästä suoraan kontaktiin päättäjien kanssa. Konkreettisena ja suoraan nuorten arkeen vaikuttavana toiveena esille nousi vegaaniruoan saaminen kouluihin sekä joukkoliikenteen sujuvoittaminen.
Nuorten ja opettajien mukaan laadukasta kasvisruokaa on monissa kouluissa päivittäin tarjolla, hävikkiruokaa punnitaan ja osa kouluista on saanut aurinkopaneelit sähköntuotannon avuksi. Oppitunteja suunnitellaan sähköttömiksi, sisälämpötilaa on laskettu ja ratkaisuita kestävään työ- ja koulumatkojen tekoon on löydetty esimerkiksi kimppakyydeistä.
Nämä esimerkit herättivät tapahtuman osallistujissa toivon siitä, että lähitulevaisuudessa kestävä tulevaisuus olisi arkinen tapa toimia, ei erillinen teemapäivä.
Ilmastotoivon kautta vaikuttaviin tuloksiin
”Taukoamaton huolipuhe ei kannusta toimimaan”, totesi Oulun yliopiston projektisuunnittelija Atte Räinä esitellessään vuoden 2023 puolella lanseerattavaa uutta MOOC-kurssia kollegansa Emil Laitilan kanssa. Kaikille avoin kurssi on suoritettavissa omaan tahtiin, ja sen tarkoituksena on lisätä rakentavaa ilmastovuorovaikutusta ja kannustaa ilmastotunteiden käsittelyyn.
Toisen asteen opiskelijoille kurssi antaa mahdollisuuden tutustua yliopisto-opintoihin ja sisällyttää se osaksi tulevaisuuden korkeakouluopintoja.
Vastikään päivitetty Koulun korjausopas -sivusto ja sen sisältämät materiaalit ovat saatavilla koulujen ilmastotyön tueksi. Kouluyhteisöt voivat laatia oman Tiekarttansa kohti hiilineutraalia koulua vuonna 2030 valmiiden materiaalien pohjalta.
Yksittäiset opettajat voivat valita 42 tehtävän kokonaisuudesta omaan oppiaineeseensa soveltuvia tehtäviä, jotka vahvistavat LOPS 2021:n mukaista laaja-alaista osaamista. Haukiputaan lukion opettajan Jukka Vihermaan mukaan heidän koulullaan kokonainen ikäluokka nuoria pääsee osalliseksi toimintaan, koska jokainen opettaja on sitoutunut tekemään yhden tehtävän lukuvuoden aikana. Näin ilmastotyö on saatu osaksi koulun arkea.
Opetushallituksen edustaja Kirsi Valta-Hulkkonen kannusti jatkamaan hyvää työtä, sillä Pohjoinen alue toimii edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä koko Suomen koulujen kestävän kehityksen osaamisessa.
Hän totesi, että alueelle uskaltaa antaa vastuuta myös seuraavista kehitysaskeleista. Kestävän kehityksen eteen tehtävä työ jatkuukin edelleen projektipäällikkö Paula Ratavan (Oulun kaupunki) luotsaamana. ”Ilmastoteot eivät vaadi taikatemppuja, vaan siirtymistä sanoista tekoihin – eri kokoisia ilmastotekoja eri tasoilla”, Ratava toteaa.
Jatkossa Ilmastolukioiden viitoittamalle tielle tulevat mukaan myös perusaste ja varhaiskasvatus. Ilmasto-osaamisen rinnalle nousevat luontosuhteen vahvistaminen ja kiertotalous yhteisessä Kestävän tulevaisuuden opinvirrassa. Tavoitteena on, että toimijat saavat tukea kestävän elämäntavan vahvistamiseen osana elinikäistä oppimista päiväkodeista toiselle asteelle.
”Tässä ajassa on tärkeää, että uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja, vaikka on epävarmuus onnistumisesta, ” Ratava rohkaisee. ”Pidetään mielessä tieteelliset tosiasiat ja kriittinen puhe, harjoitellaan toivon taitoja, muistetaan levähtää ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia.” Työ jatkuu.
Teksti: Kati Ilkka ja Vilma Nikkanen
Ilmastonmuutos lukioihin- ja Ilmastolukiot -hankkeita on rahoittanut Opetushallitus.
Linkki Koulun korjausoppaaseen: https://koulunkorjausopas.fi/
Tapahtumasta on tehty tallenne, joka on katsottavissa YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/channel/UCtJypHDRMR-iNRMpFvg6LsQ
Ilmastolukiot www.ilmastolukiot.fi
Kestävän tulevaisuuden opinvirta: www.ouka.fi/opinvirta