”Ei-seminaari” inspiroi käynnistämään OPPIVA-verkoston vaikuttamisen vuoden 2023

  • | Uutiset

Yli 60 OPPIVA-ver­kos­to­laista kokoontui tam­mi­kuussa 2023 eri puo­lilta Suomea kehit­tä­mis­päi­ville Helsinkiin. 

OPPIVA-ver­koston kehit­tä­mis­pääl­likkö Tarja Tuo­mainen ja Vesa Purokuru joh­dat­tivat kehit­tä­mis­päivien osal­lis­tujat yhteiseen työs­ken­telyyn. “Ei-semi­naa­rissa” kes­keistä oli koh­taa­minen, ute­liaisuus, koke­muk­sel­lisuus ja dia­lo­gisuus sekä ajan­koh­taiset teemat. Osal­lis­tujia roh­kaistiin kysee­na­lais­tamaan omia usko­muk­siaan ja tut­kimaan eri­laisia tie­tä­misen tapoja.

Hel­singin kau­pungin kas­va­tuksen ja kou­lu­tuksen toi­mia­la­johtaja Satu Jär­ven­kallas avasi päivät kiteyt­tä­mällä, että vai­kut­ta­misen vuodet ovat vah­vasti edessä. 

– Ver­kos­toi­tu­minen on todella tärkeää tule­vai­suuden kan­nalta, ja kuntien joh­ta­mista muo­toillaan uudelleen. Jul­ki­suu­dessa esillä ole­minen on posi­tii­vinen mah­dol­lisuus viedä asioita eteenpäin, Jär­ven­kallas totesi. 

Jär­ven­kallas kertoi huomion kiin­nit­tyvän oppi­las­määrän kas­va­miseen ja väestön muut­tu­miseen lasten ja nuorten kautta. Myös riskien yli­su­ku­pol­vi­suuteen ja kasau­tu­miseen on kiin­ni­tetty huo­miota tule­vai­suutta suunnitellessa. 

Kas­va­tuksen ja kou­lu­tuksen apu­lais­por­mestari Nasima Razmyar nosti puheen­vuo­rossaan esille Hel­singin ope­tustyön kehittämistoimia.

– Usein ver­taillaan pää­kau­pun­ki­seutua ja muuta Suomea kysy­mällä, millä tiellä olemme. Olemme Hel­singin tiellä, ja monet asiat ver­tai­lussa ovat varsin hyvin haas­teista huolimatta. 

Kehit­tä­mis­päi­ville osal­listui ver­kos­to­laisia 26 OPPIVA-kunnasta.
Toi­mia­la­johtaja Satu Järvenkallas

Kou­lujen ja opin­polun mer­kitys tun­nis­tetaan Hel­sin­gissä segre­gaa­tio­ke­hi­tyk­sessä, ja riit­tävät resurssit ovat oleel­linen keino lisätä kou­lujen hyvin­vointia. Razmyar mai­nitsi myös pal­ve­lusegre­gaation näkö­kulman: hyvin­vointi kasaantuu ja jakaantuu koko perheen kesken. 

Razmyar korosti selkeän tut­ki­mus­tiedon mer­ki­tystä tar­ve­pe­rus­taisen rahoi­tuksen koh­den­ta­mi­sessa sekä mai­nitsi ajan­koh­taisina asioina myös tulevat hal­li­tus­kaudet ja perus­o­pe­tuslain uudis­ta­misen. Akuutti haaste on myös työ­voiman saatavuus.

– On monia väyliä työ­elämään, vaikka kie­li­taito ei vielä täy­del­linen, muun muassa oppi­so­pimus ja työ­ko­keilu. Tämä vaatii mää­rä­tie­toista toi­mintaa, Razmyar kiteytti.

Apu­lais­por­mestari Nasima Razmyar
Eri­tyis­suun­nit­telija Tuulia Tik­kanen avasi tar­ve­pe­rus­teista rahoi­tusta Helsingissä.
Oppi­misen tuen yksikön pääl­likkö Maria Tau­riainen kertoi eri­tyi­so­pe­tuksen mitoi­tuk­sesta ja kohdentamisesta.
Pro­jek­ti­pääl­likkö Riikka Heloma kertoi kei­noista tal­tuttaa työ­voi­ma­haas­tetta varhaiskasvatuksessa.

Positiivisuus ja ratkaisukeskeisyys auttavat haasteiden taltuttamisessa

Kes­kus­te­luissa korostui muun muassa rat­kai­su­kes­keisyys ja vies­tinnän mer­kitys, kun halutaan sitouttaa työn­te­ki­jöitä ope­tusa­lalle: sanoilla voi sekä tuottaa että ehkäistä hen­ki­lös­tö­pulaa. Median tuottama mie­likuva ope­tusa­lasta tuo välillä haas­teita, mutta on hyvä luoda omalta osaltaan ker­to­musta hie­nosta alasta.

Myös työ­hy­vin­vointiin panos­ta­minen, osaa­misen kehit­tä­minen, hyvät ope­tus­tilat ja työ­terveys koettiin tär­keiksi vetovoimatekijöiksi. 

Kes­kus­te­luista nousi useita posi­tii­visia esi­merkkejä hen­ki­lö­kunnan sitouttamiseksi.

Tuusulan sivis­tys­johtaja Tiina Simons mai­nitsi useita keinoja, joilla työn­te­kijät halutaan pitää palveluksessa: 

– Posi­tii­vista on ollut, että olemme saaneet hyvin päteviä var­hais­kas­vat­tajia. Pelkän palk­kauksen sijaan tar­vitaan myös muita veto­voi­ma­te­ki­jöitä, joista yksi on hen­ki­lö­kunnan riit­tävyys ja joh­ta­miseen panos­ta­minen. Meillä on muun muassa tai­de­pe­da­gogeja vah­vis­ta­massa varhaiskasvatusta.

Simons korostaa maa­ilmaa, josta nuoret tulevat työ­elämään: työ­nan­tajan täytyy olla valmis raken­tamaan jous­ta­vuu­desta koko­nai­suuksia, jotta työn­te­kijät viih­tyvät ja samalla lasten ja nuorten arki rakentuu turvalliseksi. 

Tuusulan sivis­tys­johtaja Tiina Simons

Mil­laisia tari­noita tuo­tamme itse koulusta? 

Merkityksellisyydestä iloa vaikuttamiseen

KTT, tie­to­kir­jailija Maria Jout­sen­virta joh­datti haas­tamaan nykyistä tieto-oppia: komplek­si­sessa maa­il­massa tieto on vähemmän luo­tet­tavaa ja rele­vanttia kuin ennen. Jout­sen­virran esitys poh­justi haas­tamaan omia ajat­telun ja tie­tä­misen tapoja muun muassa yhdessä reflek­toinnin ja läs­näolon kautta.

Teologi, jour­na­listi, työ­elämän ja joh­ta­misen kehittäjä Tapio Aal­tonen haastoi poh­timaan mer­ki­tyk­sel­li­syyttä omassa työssä, joh­ta­mi­sessa ja koko ope­tusa­lalla. Mer­ki­tyk­set­tö­myyden kokemus kou­luissa on sys­tee­minen kysymys ja huo­le­naihe, joka aiheuttaa haas­tetta ope­tusalan hen­ki­lös­tölle ja per­heille itselleen. 

Osal­lis­tujat löy­sivät mer­ki­tyk­sel­li­syyttä useista ope­tusalan työn näkö­kul­mista. Yhdessä luotu suunta, johon kaikki voivat sitoutua, ja muiden aut­ta­minen onnis­tumaan tuovat mer­ki­tyk­sel­li­syyttä työhön. Onnis­tu­misen huomaa myös silloin, kun näkee haas­teita koh­danneen lapsen tai nuoren pää­sevän elä­mässään eteenpäin.

Teologi, työ­elämän kehittäjä Tapio Aaltonen

Kehit­tä­mis­päivien annisssa näkyi etenkin posi­tii­viset vai­kut­ta­misen mah­dol­li­suudet ver­kostona: median uuti­soinnin kes­kellä ope­tusalan veto­voimaan on mah­dol­lista vai­kuttaa itse nos­ta­malla esiin alan hyviä puolia ja onnistumisia. 

Eri vai­kut­ta­misen muotoja hyö­dyn­netään myös tänä vuonna moni­puo­li­sesti. OPPIVA-ver­kosto työstää par­haillaan kan­nan­ottoa perus­koulun peda­go­gisen uudis­ta­misen tar­peista. Olemme mukana myös Suo­miA­ree­nassa kesällä 2023. 

Teksti: Riina Lahtinen

Lue lisää:

Yhteystiedot

Tarja Tuomainen, kehityspäällikkö

Facebook-f

Evästeasetukset

Kotisivut yritykselle Helpotkotisivut.fi