Alkuluokkatoiminnan pilottihankkeesta on saatu myönteistä palautetta, ja toiminta on tarkoitus vakinaistaa vuoteen 2023 mennessä.
Alkuluokkatoimintaan siirtyminen lähti Nurmijärvellä ajatuksesta, miten alkuopetuksen yhteistyötä voisi syventää kuntatasolla varhaiskasvatuksen suuntaan. Aiemmista yksittäisistä kokeiluista oli saatu positiivisia signaaleja.
Pilottihanke alkoi varsinaisesti syksyllä 2018, mutta hanketta on suunniteltu pidempään. Syksyllä 2021 mukana on noin 65 prosenttia ikäluokasta.
Vuonna 2018 tavoitteena oli, että Nurmijärven perusopetus siirtyy kolmessa aallossa kaikilta osin alkuluokkatoimintaan. Käytännössä tahtia piti hidastaa hieman, ja nyt syksyllä 2021 mukana alkuluokkatoiminnassa on noin 65 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteena on edelleen, että toiminta vakinaistetaan vuoteen 2023 mennessä.
Alkuluokkatoimintaan siirtyminen on ollut vahvasti kunnan visiotyöskentelyssä mukana, ja jokaiselle yksikölle on luotu toimintatavat, joiden mukaan edetä asiassa. Ytimenä on oppilaiden alkuluokkatoiminnasta saama hyöty.
– Näemme hyvin tärkeänä, että kunnalla on tässä asiassa yhtenäinen näkemys. Tämä ei voi olla yksittäisten yksikköjen toimintaa, jos halutaan laajempaa vaikuttavuutta, aluerehtori Janne Taipale korostaa.
Toimintasuunnitelma jaksottaa etenemistä
Suunnittelussa on otettu huomioon maantieteellisesti laaja kunta toimintakenttänä: Nurmijärvellä on kolme taajamaa ja noin 6000 oppilasta perusopetuksessa. Sama toimintamalli ei välttämättä toimi hyvin erilaisissa ja erikokoisissa yksiköissä, ja kuntatasolla on monenlaisia toimintamalleja.
– Olennaista on toiminnan osa-alueiden määritteleminen ja kriteerit, joiden perusteella toimintaa voidaan kutsua alkuluokkatoiminnaksi, Janne Taipale kertoo. – Lähtökohtana on, että oppilaalla on ryhmässä vähintään 10 vuosiviikkotuntia alkuluokkatoimintaa.
Tärkeää on myös, mitä tapahtuu alkuluokkatoiminnan jälkeen: siirtyykö oppilas alkuluokkatoiminnan jälkeen niin sanottuun suoraan luokkaan? Tutkittavana on, voisiko vuosiluokilla 3–9 hyödyntää alkuluokkatoiminnassa hyväksi havaittuja elementtejä.
Syrjälän kampuksen alkuluokkatoiminta
Alkuluokkatoiminnan suunnittelu aloitettiin Syrjälän kampuksella keväällä 2019. Riittävä aika toiminnan suunnittelemiseen koettiin tärkeäksi toiminnan käynnistymisen kannalta. Yhteistä pohjaa lähdettiin rakentamaan säännöllisillä tapaamisilla. Suunnittelumateriaali on yhteisessä käytössä, ja sitä päivitetään jatkuvasti.
Lukuvuonna 2020–2021 käynnistettiin neljä alkuluokkaa 0–1-mallilla päiväkodin tiloissa. Jokaisessa luokassa oli luokanopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja sekä lastenhoitaja, ja lapsia on yhteensä noin 75.
– Meillä oli onnellinen tilanne, että pystyimme ylimääräisen rahoituksen turvin ottamaan kaksi luokanopettajaa vuodeksi. Tämä mahdollisti sen, että saimme rauhassa kasvattaa alkuluokkalaisia rauhassa toimintaan, iloitsee päiväkodinjohtaja Päivi Kytönen.
Lukuvuonna 2021–2022 mukana on neljä alkuluokkaa 0–2-mallilla, joista kaksi toimii päiväkodissa ja kaksi koululla. Mukana on myös erityisopettaja ja koulunkäynnin avustajia, ja lapsia on noin 120. Alkuluokkaryhmä toimii yhdessä noin 12 tuntia viikossa.
Syrjälän koulun alkuluokkatoiminnalla on käytössään teemasuunnitelma, joka jäsentää lukuvuosien toimintaa.
– Teemat ovat olleet kivoja lähtökohtia suunnitteluun, ja ne tarjoavat hyviä mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen, kertoo luokanopettaja Sanna Maijala.
Vaihtuvien teemojen lisäksi mukana kulkevat koko ajan tunne-elämän taidot, oppijaksi kasvaminen sekä hieno- ja karkeamotoriset taidot.
Kokemuksia alkuluokkatoiminnasta
Vanhemmille, kasvattajille ja esimiehille suunnatusta kyselystä saadut vastaukset ovat pääosin hyvin positiivisia. Saadut kokemukset osoittavat, mitkä ovat tämänhetkisiä vahvuuksia ja missä on vielä kehitettävää.
– Hyvä suunnittelu toiminnan käynnistämisessä on ollut yksi vahvimpia positiivisia kokemuksia, Päivi Kytönen kertoo.
Myös oppilaiden yksilöllisten tarpeet on pystytty ottamaan huomioon, ja tiimiyhteistyö on pääsääntöisesti toiminut. Säännölliset tapaamiset riittävän usein esimiesten kesken on koettu hyviksi, ja vapaus ja vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta saa kiitosta.
– Meillä on täysi luotto siihen, että jokainen alkuluokka saa toteuttaa annettujen rajojen puitteissa omassa tiimissään omannäköistään alkuluokkatoimintaa, Päivi Kytönen toteaa. – Sama päämäärä ja moninaiset toteuttamistavat tuovat työhön mahdollisuuksia ja vapautta suunnitteluun.
Kehittämiskohteiksi nousee kahden kiinteistön malli, mikä haastaa rakenteiden yksinkertaistamiseen. Tavoitteena on, että yhdessä alkuluokassa olisi yksi vastuuopettaja. Sovituista pelisäännöistä kiinni pitäminen on olennaista onnistumisen kannalta.
Riittävän suunnitteluajan resurssointia tarkastellaan, jotta annettu aika riittää ja se käytetään oikein. Kuntatason haasteena on, miten alkuluokkatoiminta saadaan sovitettua Nurmijärvellä kasvavaan muuttoliikenteeseen, jotta alkuluokat eivät kasva liian suuriksi.