Elokuussa lukiolaiset aloittavat opiskelunsa ja yleissivistyksen kartuttamisen uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja itseään kehittäen. Sivistykseen liittyy siis vahvasti opittavan tiedon hyödyntäminen, aktiivinen toimijuus ja maailman monimutkaisten systeemien ymmärtäminen.
Opiskelijat valmistautuvat lukion aikana ottamaan paikkansa aktiivisina kansalaisina yhä monimuotoisemmassa, moniarvoisemmassa ja vähemmän ennakoitavissa olevassa maailmassa. Tässä tärkeässä tehtävässä onnistumista tukemaan Lukion opetussuunnitelman perusteisiin on sisällytetty laaja-alaisen osaamisen kokonaisuus. Sen sekä toisiinsa että oppiaineisiin kytkeytyvät osa-alueet ovat hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Nämä on nähty tässä ajassa tärkeimmiksi osaamisalueiksi hämärän peitossa olevaa tulevaisuutta varten.
Laaja-alainen osaaminen ei ole äskettäin oivallettu lisä opetussuunnitelmiin, vaan jo vuosikymmenten ajan kasvatusalan tutkijat, kehittäjät ja globaalit järjestöt ovat pohtineet ja kehitelleet malleja siitä, miten koulun tarjoama tiedollinen pääoma kehkeytyisi henkilön taidoiksi ja tahdoksi kehittää omaa osaamistaan ja hyvinvointiaan sekä parempaa tulevaisuutta. Kun osaaminen eri osa-aluilla kehittyy, vahvistuvat myös oppijan ajattelun, oppimaan oppimisen ja ongelmanratkaisun taidot. Syvenevä ymmärrys maailman kompleksisuudesta ja taidot sen käsittelyyn luovat hallinnan tunnetta, joka osaltaan rakentaa hyvinvointia ja toimijuutta.
Maailman alati nopeutuva muutostahti ja tiedon määrän eksponentiaalinen kasvu tekevät näistä geneerisistä taidoista yhä tärkeämpää tietojen oppimisen rinnalla. Siksi kymmenet maat ympäri maailmaa ovat sisällyttäneet laaja-alaista osaamista eri kouluasteiden kansallisiin opetussuunnitelmiinsa. Suomessa laaja-alainen osaaminen on mukana aina Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteista korkeakoulujen malleihin saakka. Maailmalla on myös järjestelmiä, joissa koko opetussuunnitelma on rakennettu kompetenssien varaan.
Suomalainen tapa integroida laaja-alainen osaaminen opetussuunnitelman tiedonalaperustaiseen rakenteeseen saattaa saada opettajan huokaisemaan, että taasko uusia sisältöjä opetettavaksi, kun kurssit ovat jo muutenkin niin raskaita. Tämä huoli on turha. Laaja-alainen osaaminen ei ole sisältöjä, vaan kaikkien oppiaineiden yhteinen tavoite ja päämäärä. Kukin oppiaine rakentaa sitä omalta osaltaan ja omasta perspektiivistään. Tärkeää on tulla tietoiseksi ja pohtia, mitä laaja-alaisen osaamisen näkökulmia missäkin kurssissa on luonteva nostaa esiin.
Kyse on suurelta osin myös opiskelumenetelmistä. Laaja-alaisen osaamisen taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon rakentumista tukevat osallistavat, uutta luovat ja yhteisölliset oppimisen tavat. Suuntaviivat niiden kehittämiseen löytyvät LOPS-perusteiden oppimiskäsityksestä ja opiskelumenetelmistä. Oppimiskäsityksen mukaan esimerkiksi opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Opiskelumenetelmäkuvauksessa kannustetaan muun muassa ongelmanratkaisuperustaisiin menetelmiin sekä opiskeltavien tietojen ja taitojen soveltamiseen ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöihin.
Tutkimusten mukaan oppimistaitoja ja motivaatiota lisää erityisesti se, että oppija kokee oppivansa tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja ratkomaan sen ongelmia. Harvoin systeemisiä ongelmia kuitenkaan pystytään ratkomaan yhden tiedonalan tuottamalla osaamisella. Siksi oppiainerajojen ylittäminen ja monitieteisyys on merkittävää myös laaja-alaisen osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Opintojaksojen rakentaminen yhteistyössä opettajien kesken voi tuottaa myös opettajille lisää ymmärrystä ja uusia näkökulmia laaja-alaiseen osaamiseen.
Parhaimmillaan laaja-alainen osaaminen voi tarjota maaperän koko koulun toimintakulttuurin kehittämiselle, opettajien yhteistyön syventämiselle ja oppimisen merkityksellisyyden vahvistumiselle.
Päivi Nilivaara
tutkija, Tampereen yliopisto
kouluttaja/valmentaja, Innoline Oy
Päivi työskentelee Laaja-alaisen osaamisen arviointi formaaleissa ja in-formaaleissa oppimisympäristöissä -hankkeessa. Hän tutkii laaja-alaista osaamista, oppimaan oppimista ja tulevaisuuden koulua sekä kouluttaa näistä aihepiireistä tulevia ja nykyisiä opettajia ja rehtoreita.
Päivi Nilivaara
tutkija,
Tampereen yliopisto