Oppimisen imu ja ilo

04.02.2021 | Blogi

Uusi oppivelvollisuuslaki hyväksyttiin viime joulukuussa ja on jo nyt voimassa peruskoulun 9-luokkalaisten osalta. Heidän sijoittumistaan toisen asteen opintoihin tuetaan ja seurataan uuden lain mukaisesti. Oppilaanohjaukseen tulee jo kevään aikana järjestää tehostettua tukea ja kesällä on seurattava jokaisen ysiluokkalaisen siirtymistä toiselle asteelle uudella tavalla.

Uudistus lisää yhdenvertaisuutta

Nivelvaiheen vahvistaminen ei ole uudistuksen pullonkaula, vaan se, miten opiskelijat läpäisevät toisen asteen opinnot ja suorittavat tutkinnon. Keskeyttämisen juurisyyt pitäisi tunnistaa ja saada hoidettua, jotta lakiuudistuksen tärkeät tavoitteet voivat toteutua. Vaikka keskustelu on käynyt vilkkaana ja kärkevänäkin, päätavoitteesta ovat kaikki yksimielisiä. Toisen asteen tutkinto takaa nuorelle paremmat eväät elämälle ja jatkuvalle oppimiselle. Toisen asteen opintojen maksuttomuus osaltaan lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta hakeutua sellaiselle koulutusalalle, joka kiinnostaa ja oppimateriaalien kustannukset eivät enää nouse kynnyskysymyksiksi. 

Nuorten kuuleminen jäi ohueksi

OPPIVA-verkostossakin oppivelvollisuuden laajentamisesta on keskusteltu. Joulukuun neuvottelukunnan ja edustajiston yhteisessä webinaarissakin asiaan paneuduttiin. Lakivalmistelun aikana keskustelun ytimessä pyörivät kysymykset uudistuksen kustannuksista, välttämättömyydestä, tietopohjasta ja järjestelmän uudistamisesta. Nuorten näkökulma ja heidän osallistaminen jäi näiden asioiden varjoon. Lisäksi analyysia siitä, mitä peruskoulun pedagogiikalle tulisi tehdä, jäi pohtimatta. Peruskoulun aikana syntyy liian paljon oppilaiden välisiä oppimiseroja. Oppimiserojen taustatekijät ovat hyvin monitahoisia ja viime vuosina oppimiserojen syntymisen taustatekijöinä ovat Suomessa korostuneet vanhempien erilaiset sosioekonomiset tekijät. Lisäksi on kysytty, toimiiko oppimisen kolmiportainen tuki sillä tavoin, kuin se on alun perin suunniteltu vai jääkö ajatus aidosti inklusiivisesta koulusta puolitiehen. 

Pedagogiikan kehittäminen keskiöön

On selvää, että peruskoulukin tarvitsee uusia taloudellisia panostuksia, jotta koulutustasoa saadaan maassamme kohotettua toivotulla tavalla. Pelkällä hankehumpalla se ei onnistu. Tarvitaan peruskoulupedagogiikan rohkeaa uudistamista. Sen ytimessä tulee olla oppilaiden oppimisprosessin uudistaminen 2020-luvun tasolle. OPPIVA-verkosto voi tässä olla suunnannäyttäjänä. Syväoppimisen uusi pedagogiikka ja systeeminen muutos ovat edelleenkin avaintekijöitä, joilla voidaan saada aikaan pysyvä ja kestävä käänne parempaan. Uudistuvasta pedagogisesta ajattelusta on paljon hyviä esimerkkejä meiltä ja myös maailmalta. Oppimiseen tarvitaan uutta imua ja iloa!

 

Peter Johnson, KT, kouluneuvos ja Tarja Tuomainen, KM, kehityspäällikkö

 

Peter Johnson

Peter Johnson

KT, kouluneuvos