OPPIVA-verkoston kehittämispäivä 3.12.2020

07.12.2020 | Uutiset

OPPIVA-verkoston neuvottelukunnan ja edustajiston vuoden 2020 kehittämispäivä järjestettiin virtuaalitapaamisena 3.12.2020.

Kehittämispäivän suunnittelusta vastasi verkoston kehitysnyrkki verkoston kehityspäällikkö Tarja Tuomaisen johdolla.

Baba Lybeckin luotsaaman iltapäivän avasi puheenjohtajakaupunki Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja verkoston toimintaa koordinoivan Edita Publishingin tänä vuonna aloittanut uusi toimitusjohtaja Kalle Toivonen esittäytyi OPPIVA-verkostolle.

Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari Valtioneuvostosta esitteli strategian avainasioita. Strategia perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja on vastaus lapsi- ja perhepolitiikan lyhytjänteisyyteen ja pirstaleisuuteen. Strategia on kaksivaiheinen ja koostuu varsinaisesta strategiasta, joka sisältää pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet sekä strategian toimintasuunnitelmasta, johon kirjataan hallituskauden tavoitteet ja toimet. Strategian visiona on kaikkien lasten Suomi. Strategian neljä keskeistä asiaa ovat lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, lasten ja nuorten osallisuus sekä tiedon kerääminen. Lapsistrategia pyrkii laajentamaan ymmärrystä lapsille kuuluvista asioista sekä ylittämään hallinnonalojen raja-aitoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi valtiosihteeri Minna Kelhä, joka kävi läpi oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteet ja toimenpiteet. Kelhän puheenvuoron jatkoksi johtava asiantuntija Peter Johnson avasi Tomi Kiilakosken kanssa tekemänsä selvityksen tulosten kautta oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutuksia. Johnsonin ja Kiilakosken selvityksen tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat, miten hyvin oppivelvollisuusiän nosto pystyy vaikuttamaan toisen asteen opintojen juurisyihin, miten perusopetuksen oppimistulosten arvioinnissa havaittuun osaamisvajeeseen pystytään vastaamaan, mitkä ovat vaikutukset pienten kaupunkien lukioihin ja toisaalta vetovoimaisten lukioiden keskiarvorajoihin. Tavoite siitä, että jokainen suorittaisi toisen asteen tutkinnon on epärealistinen, mutta koulutustaso voi nousta, jos toisen asteen tutkinnon suorittajien määrä nousee. Kustannusvaikutukset kunnille jäävät nähtäväksi, mutta kustannusarvio on alimitoitettu. Lisäksi koulutuksen järjestäjälle ja kunnille on tiedossa lisää hallinnollisia tehtäviä.

OPPIVA-verkoston kolmeksi tärkeäksi avainasiaksi koulutustason nostamiseksi Johnson esitti perusopetuksen pedagogiikan uudistamisen, hallinnollisen osaamisen kehittämisen verkostoitumisen kautta sekä huomion kiinnittämisen peruskoululaisten koulukokemukseen ja sitä myötä koulutukseen kiinnittymiseen.

Kelhän ja Johnsonin esitykset toimivat alustuksena paneelikeskustelulle oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutuksista. Panelisteina keskustelussa olivat mukana eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, pedagoginen asiantuntija Antti Värtö Helsingin kaupungilta, rehtori Ilona Pasma Tampereen kaupungilta sekä Lahden kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen. Paneelissa nousi esiin uudistuksen kiireinen aikataulu, tästä johtuva tutkimusperusteisen tiedon puute sekä kunnissa tehtävä päällekkäinen työ kun pilotointia ei ole ollut mahdollista tehdä. Keskustelua aiheutti myös uudistukseen varattujen rahojen riittävyys, onko tarpeeksi resursseja sen läpiviemiseksi vai käykö niin että puuttuvat rahat joudutaan kunnissa ottamaan muualta, koulutuksen sisältä. Oppivelvollisuuden laajentamisen hyvinä puolina panelistit pitivät sitä että se avaa kanavan myös alaspäin laajentamiselle, kunnianhimoisuutta ja uskallusta kokeilla jotain isoa ja uutta sekä pyrkimystä koulutustason nostoon. Huonoiksi puoliksi arvioitiin tiedon puute vaikuttavuudesta, nopea aikataulu sekä riski siitä että uudistus osoittautuu aliresrussoiduksi.

Iltapäivän päätteeksi Tarja Tuomainen johdatteli osallistujat verkoston vuoden 2020  toiminnan arviointiin ja tulevan vuoden 2021 suunnitteluun. Arviointia ja suunnittelua tehtiin kysymysten pohjalta pienryhmäkeskusteluissa yhteiselle työskentelyalustalle.

Keskusteluista nousivat vuoden 2020 tärkeimmiksi onnistumisiksi verkoston tiivistynyt toiminta, kuukausikirjeet, verkkotapaamiset, jäsenille tarjotut koulutukset ja Koulukoulu-verkokurssin lanseeraminen. Vuodelle 2021 toivottiin kehittämistä ja keskustelua ajankohtaisten teemojen ympärillä, hyvien käytänteiden ja onnistumisten jakamista, rehtoreille, varhaiskasvatuksen johtotehtävissä toimiville sekä muulle henkilöstölle suunnattuja sisältöjä niin että he pääsisivät enemmän verkoston toimintaan mukaan ja mahdollisuuksien mukaan livekohtaamisia.

Päivän yhteenvedossaan Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä nosti päivän tärkeimmäksi anniksi vuorovaikutuksen ja verkoston jäsenten välisen keskusteluyhteyden. Oppivelvollisuuden laajenemisen suhteen hän piti tärkeänä valmistautua sen voimaantuloon elokuussa ja lisäksi pitää mielessä esiin nostetut tarpeet peruskouluun panostamisessa.

Puheenjohtaja kannusti verkostoa edelleen aktiivisempaan osallistumiseen verkoston tekemisessä ja muistutti myös, että verkoston toiminnan jatkoa tullaan arvioimaan ensi vuonna, viimeistään kesän jälkeen. Penttilä myös kiitteli päivän fasilitaattoria, puheenvuorojen pitäjiä sekä panelisteja erinomaisista sisällöistä. Etäyhteyksilläkin pystytään toimimaan, mutta kohtaamiset ovat tärkeitä ja toivottavasti pian päästään jälleen kokoontumaan kasvotusten.